17. Hankkeen tulokset- hybridikoulutusmalli

 

Hyvät lukijat,

Hanke loppuu heinäkuussa ja olemme elokuusta 2021 saakka keränneet valtavasti tietoa ja ymmärrystä hybridioppimisesta ja -opetuksesta. Ohessa on hankkeemme lopputuotos; hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi. 

Malli perustuu syvälliseen tiedonkeruuseen eri menetelmin ( mm. opettajien ja opiskelijoiden kansalliset haastattelut).  Mallissa kuvataan terveystieteiden geneerinen osaaminen, johon vaikuttavat globaalit muutokset yhteiskunnassa ja koulutuksen digitalisaatio, jotka haastavat myös koulutusta vastaamaan sosiaali- ja terveysalan haasteisiin. Terveystieteiden osaajilta ja asiantuntijoilta vaaditaan johtamisosaamisen lisäksi mm.yhteistyöosaamista, kykyä soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa toiminnan kehittämisessä, mutta myös yhteiskunnallista vaikuttamisosaamista. Opettajien laaja osaaminen tukee oheisen osaamisen kehittymistä. Hybridioppiminen haastaa opiskelijoita, mutta tuo heille joustavuutta ja myös vastuuta omasta oppimisesta. On tärkeää että opiskelijoita tuetaan hybridioppimisessa.

Opettajan osaaminen on kuvattu erikseen ja sisältää suunnittelu-ja resurssointiosaamista, teknologista osaamista, vuorovaikutusosaamista, digipedagogista osaamista ja eettistä osaamista. Nämä osa-alueet on kuvattu alla. 

Mallia voidaan soveltaa eri tieteenaloille laadukkaan hybridiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

 Tervetuloa Oulun avoimeen yliopistoon suorittamaan Hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutus (2 op), joka on täysin verkossa suoritettava ja ilmainen koulutus. Saat siitä myös Hybridiopetusosaamisen osaamismerkin (open badget).

Lisätietoja: Avoin yliopisto, Oulu

                                 

   

                                   

Olimme mukana myös vastikään 15. Opintori 2023 tapahtumassa Oulun yliopistossa, joka toteutettiin sekä lähi- , että hybriditapahtumana. Tänä vuonna teemana oli hyvinvointi (opettajien ja opiskelijoiden). Meidän hankkeellamme oli iltapäivällä työpaja.

Työpajassamme loimme hankkessa kehitettyjen opetusmenetelmien lisäksi uutta, ja keskustelimme tärkeistä huomioista opetuksen toteutuksen osalta. Olimme kaikki samaa mieltä, että vertaistuki ja kollegiaalisuus myös hybridiopetuksen suhteen on erittäin tärkeää. Keskustelimme myös oheisesta mallista ja opettajan osaamisesta.

Mukavaa kesää!

Yst. Sari, Heli ja Jaakko

16. Hybridiopetusohjeet 2023 (OY)- ota käyttöön nämä periaatteet hybridiopetusta toteuttaessasi

 

Hybridiopetusohjeet

Tämä dokumentti/ohjeistus perustuu Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikön (ennen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikkö) sekä Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikön LearnHybrid-hankkeen kehittämistyöhön. 

Hybridiopetustapahtuma ei ole pelkästään lähi- tai etäopetusta, vaan se yhdistää hyviä elementtejä molemmista opetusmuodoista. Kun opetus toteutetaan hybridinä, opetuksessa on läsnä yhtäaikaisesti sekä lähi- että etäopiskelijoita. Hybridiopetus mahdollistaa opiskelijoille joustavan osallistumisen reaaliaikaiseen opetustapahtumaan fyysisestä olinpaikasta riippumatta. Tämä tukee opiskelijoiden vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä siinäkin tapauksessa, että opetukseen osallistuminen lähiopiskelijana ei ole kaikille ryhmän jäsenille mahdollista. Hybridiopetus vaatii onnistuakseen hyvää etukäteissuunnittelua. On tärkeää pohtia, miten oppimistilanne järjestetään niin, että vuorovaikutus onnistuu ja toiminta pysyy sujuvana ja hallittuna. Onnistunut hybriditoteutus edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon etä- ja lähiryhmän tasapuolinen mahdollisuus osallistumiseen niin teknisten kuin opetusmenetelmällisten valintojen osalta. Alta löydät vinkkejä hybriditilaisuuksien järjestelyyn. Vinkeissä ja ohjeissa puhutaan opetuksesta, mutta samoja elementtejä voi soveltaen hyödyntää myös hybridikokouksissa ja muissa hybriditapahtumissa. 

Hybridiopetuksen suunnittelu ja toteutus Hybridiopetuksen suunnittelua ohjaavat 

 1. opetussisällöt (1. Mitä tietoja ja taitoja halutaan opiskelijoiden oppivan? 2. Onko tarve nähdä kasvotusten ja miksi olisi?) 

2. resurssit (1. Paljonko on kontaktiopetusta? 2. Mitä opiskelija tekee itsenäisesti ja mihin yhteinen aika resursoidaan? Miten resurssi käytetään? 3. Onko osa opetuksesta täysin etäopetuksena? Missä kohtaa hybridimenetelmää kannattaa käyttää ja miksi juuri siinä? 4. Mitkä ovat resurssisi? Opetatko yksin vai tiimiopettajuutena? Mitä vastuuta opiskelijoille? 5. Mitä tiloja/välinet ja oppimisympäristöjä on käytössä?) 

3. opetuksen toteuttaminen (1. Miten opiskelijat ilmoittautuvat hybridiopetukseen? Onko ilmoittautumiselle tarvetta? 2. Mitä opetusmenetelmiä käytät? 3. Miten tuet opiskelijaa itsenäisessä sekä yhteisöllisessä työskentelyssä? 4. Miten otat opiskelijat mukaan suunnitteluun?)

1. Pedagogiset lähtökohdat

 • Tue opiskelijan aktiivista roolia. Hybridiopetuksessa opiskelija on itse päävastuussa osallistumisestaan, oppimisestaan ja oppimisen säätelystä, mutta tarvitsee siihen tukea. 

• Ole oppimisen ohjaaja, joka luo rakenteet ja mahdollisuudet opiskelijoiden oppimiselle, tarkkailee opiskelijoiden oppimista ja etenemistä sekä tarjoaa tukea tarvittaessa.

• Hyödynnä aktivoivia opetusmenetelmiä, jotka tukevat osallistumista ja etä- ja lähiopiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. • Suunnittele arviointia ennen opintojaksoa; miten hyödynnän arviointia ja palautetta opintojakson aikana ja mistä arvosana koostuu? 

2. Teknologiset lähtökohdat 

• Äänentoisto on onnistuneen hybridiopetuksen tärkein elementti. Varmista, että sinulla on käytössäsi mikrofoni, joka ottaa äänen koko lähiopetustilasta ja toistaa etäosallistujien äänen selkeästi (esim. liikuteltava kokousmikrofoni, kattomikrofoni, jne.) 

• Kamera ja näyttö, jotka mahdollistavat esimerkiksi opettajan esityksen näkymisen sekä lähiettä etäopiskelijoille sekä opiskelijoiden videokuvan näkymisen. Tämä edistää opiskelijoiden kokemusta yhteisestä jaetusta oppimistilanteesta. Kamera voi olla irrallinen tai integroitu luokkaan. 

• Tietokone on sekä opettajan että opiskelijan tärkeä työkalu. Se mahdollistaa opettajalle opetuksen toteutuksen sekä opiskelijoille tasapuolisen osallistumismahdollisuuden, kun myös lähiopiskelijat ovat kirjautuneena virtuaaliseen tilaan opetustapahtuman aikana. 

 • Ohjeista opiskelijoita, jotta he osaavat käyttää hybridiopetuksessa vaadittavaa teknologiaa ja sovelluksia. 

3. Sosiaalinen vuorovaikutus 

• Huomioi opiskelijoita tasapuolisesti esimerkiksi, kun jaat puheenvuoroja tai keskustelet • opiskelijoiden kanssa. 

• Ohjeista opiskelijoita hybridiopetuksen käytänteistä (puheenvuoron pyytäminen, opetukseen osallistuminen omalla nimellä, chatin ja kameran käyttö, opettajien roolit ja vastuut). 

• Tarjoa erilaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, esimerkiksi keskustelemalla sekä hyödyntämällä interaktiivisia sovelluksia kuten kyselyitä ja virtuaalisia yhteiskäyttöalustoja.

4. Yhteisöllinen oppiminen

 • Tue opiskelijoiden yhteistä tiedonrakentelua yhteisöllisen oppimisen avulla. Yhdessä oppiminen kehittää myös opiskelijoiden yhteistyötaitoja.

 • Tue opiskelijoiden ryhmätyöskentelyä yhteisöllisen oppimisen aikana. Auta heitä suunnittelemaan, asettamaan yhteisiä tavoitteita ja tarkkailemaan edistymistä sekä tee näkyväksi keinot kysyä apua haastavissa tilanteissa. 

• Anna mahdollisuus työskennellä yhdessä osallistumistavasta riippumatta esimerkiksi muodostamalla pienryhmiä vaihtelevilla tavoilla (lähiopiskelijat keskenään, etäopiskelijat keskenään, sekaryhmät). 

5. Arviointi ja palautteenanto 

• Huomioi arviointi jo opintojakson suunnittelussa (mistä arviointi koostuu, miten osallistuminen, ryhmätyöskentely ja tentit muodostavat kokonaisarvosanan ja miten niistä kerätään tietoa). 

• Hyödynnä monenlaisia arvioinnin tapoja tukeaksesi opiskelijoiden oppimista (formatiivinen ja summatiivinen arviointi, itse- ja vertaisarviointi). 

• Ole luova arvioinnissa ja palautteenannossa esimerkiksi integroimalla se osaksi opetusta. Käytä esim. erilaisia kyselyitä ja vertaispalautetta osana työskentelyprosessia

Hybridiopetuksen kulku 

Perusasiat 

• Arvioi, missä tilanteissa hybridiopetusta kannattaa hyödyntää 

• Tiedota hybridiopetuksessa toimimisesta (mitä hybridiopetus tarkoittaa, läsnäolovaatimukset, ilmoittautuminen opetukseen, puheenvuoron ottaminen, kameran käyttö, linkit opetukseen, tekniset vaatimukset/ välinevaatimukset). 

 • Luokkatilaan tuleville suositellaan kannettavan tietokoneen (ja kuulokemikrofonin) mukaan ottamista, jotta vuorovaikutus mahdollistuu etäopiskelijoiden kanssa mm. chatissa. Lähiopiskelijat sulkevat koneen äänet sekä mikrofonin, millä estetään ns. ”äänen kiertäminen”. 

• Pohdi resurssejasi (mahdollinen tiimiopettajuus, opiskelijoiden vastuut) 

• Pohdi teknologisia resursseja (tilat, mahdolliset lisätilat, välineet, äänen- ja kuvantoisto, organisaation tukipalvelut) • Luo pedagoginen suunnitelma (aikataulutus, tauot, videokokoussovellukset, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, arviointi). Varaa joustavuutta aikatauluun. 

Ennen oppituntia 

• Tutustu luokkatilaan (luokkien varustelutiedot löytyvät Pepistä), mieti opetusmenetelmiäsi ja mahdollisten lisätilojen tarvetta 

• Hyödynnä IT-lainaamon välineitä, jos luokkatilasta puuttuu olennaista teknologiaa 

• Testaa äänentoisto (etäopiskelijat kuulevat sinut ja sinä etäopiskelijat) sekä mahdollisen esityksen jakaminen. • Testaa kamera. Mieti mitä haluat kuvattavan kameralla: opettajaa, opiskelijoita vai molempia, ja mieti kameran sijoittelua/ siirtämistä opetuksen aikana. 

• Luo yhteinen sopimus hybridiopetuksessa toimimiseen (mihin opiskelijat ja opettajat sitoutuvat, mikä on teidän pääviestintäkanavanne) 

• Päätä mahdollisesta tallennuksesta 

• Jos opetat kollegoidesi kanssa, sovi työnjako etukäteen ja tiedota opiskelijoita etukäteen siitä 

• Jos opetat yksin, mieti voisitko vastuuttaa opiskelijoita pareittain esim. seuraamaan chatia/ ottamaan erilaisia rooleja (kritisoija, yhteenvetäjä) 

• Tarvittaessa ota yhteys ict@oulu.fi-palveluun (tai oma tukipalvelu omassa organisaatiossasi).

Oppitunnin alussa ja aikana 

• Luo tai keskustele opiskelijoiden kanssa yhteisestä sopimuksesta hybridiopetuksessa toimimisesta (videokokoukseen liittyminen luokassa, jolloin luokassa olevat sulkevat äänet koneesta ja laittavat mikrofoninsa kiinni, koneen äänet kiinni lähiopiskelijoiden osalta, puheenvuoron ottaminen, chatin käyttö, opettajien eri roolit/ ns. virtuaalituutori, viestikanava ongelmien varalle, opetuksen tallennus). Näin teille syntyy yhteinen ymmärrys opetuksen toteutumisesta. 

• Huomioi molempia osallistujaryhmiä (tunnin alussa kannattaa käyttää aikaa esim. icebreakeriin, yhteiseen keskusteluun ja turvallisen ilmapiirin luomiseen) 

• Anna selkeät ohjeet oppitunnille, kerro aikataulutus ja tauot (mahdollisuus etäkahveille?). 

• Kiinnitä huomiota vuorovaikutteisiin opetusmenetelmiin, jotka tukevat eri tavalla osallistuvien välistä vuorovaikutusta. 

• Jos hyödynnät erilaisia ryhmäjakoja (etä-, lähi-/ sekaryhmät), ohjeista niissä toimiminen käytännössä. Esim. sekaryhmissä lähiopiskelijat voivat käyttää kuulokemikrofoneja tai siirtyä toiseen tilaan työskentelemään ja hyödyntää koneen ääntä. 

 • Aktivoi opiskelijoita. 

• Hyödynnä monipuolisesti erilaisia palautteenantokeinoja eri tavalla osallistuvien välillä (itse/vertaispalaute). 

• Ongelmatilanteissa löytyy yleensä jokin ratkaisu: Tarvittaessa ota yhteys ict@oulu.fi-palveluun. 

• Sovella ja heittäydy. 

Oppitunnin jälkeen 

• Pyydä palautetta ja keskustele avoimesti. 

• Reflektoi, missä onnistuit ja mitä kehittäisit jatkossa. 

• Hyödynnä organisaation koulutuksia. 

• Kehitä osaamistasi

Oppimisen iloa!

-Sari, Heli ja Jaakko

15. Tutkimustuloksia hybridiopetuksesta

 

Huhtikuun kuulumisia ja opiskelijoiden tutkimusterveisiä,

 

Tässä julkaisussamme esittelemme viisi terveystieteiden opettajaopiskelijaa, jotka ovat tuottaneet tietoa hankkeeseemme tehden pro gradu-työnään tieteellisen artikkelin hybridiopetuksesta. Samalla opinnäytetöiden tuloksia on voitu hyödyntää hankkeen työpakettien eli hybridikoulutusmallin sekä opettajien täydennyskoulutuksen (2 op) kehittämisessä. Opiskelijat kertovat hieman taustoistaan, opiskelustaan, siitä kuinka päätyivät hybridiopetusteeman ja hankkeen pariin ja mitä oppivat tutkimustyön kautta. Opiskelijat ovat olleet osa HealthEduCom-tutkimusryhmää, jolla muuten on omat uudet Instagram- sivut:

( https://www.instagram.com/healtheducation_unioulu/).

Olen Eija Nyman. Taustaltani sairaanhoitaja (AMK), työkokemusta psykiatrian eri kentiltä 17 vuotta. Halu jakaa osaamistani ja toive terveysalan opettajan työstä, vei minut mahtavalle uudelle polulle ja pääsin opiskelemaan Oulun yliopistoon terveystieteiden maisteriksi (terveystieteiden opettaja). Nyt opintoni alkavat olemaan loppuvaiheessa ja tällä hetkellä teen innokkaasti graduani.

Olin opiskellut avoimen yliopiston kautta etukäteen jo 45 op opintoja, joten minun oli mahdollista aloittaa pro gradun tekeminen hyvissä ajoin. Oulun yliopistolla oli tuossa vaiheessa vasta alkanut LearnHybrid -hanke, joka kiinnosti minua kovasti. Onnekseni pääsin mukaan tuottamaan tietoa hankkeeseen, ja tutkimusaiheekseni muodostui lopulta tutkia focusryhmähaastatteluin terveystieteiden opiskelijoiden kokemuksia hybridiopetuksesta terveystieteiden koulutuksessa Suomessa.

Pro gradun tekeminen on ollut huikea matka! Ihan älyttömän mielenkiintoista toteuttaa laadullinen tutkimus kansallisesti terveystieteiden opiskelijoille, mutta toisaalta se on vaatinut myös paljon työtä. Olen oppinut matkan varrella paljon uutta ja ymmärrykseni on laajentunut hurjasti. Olemme olleet hankkeen muiden pro gradun tekijöiden kanssa tiiviisti yhteydessä ja jakaneet tietojemme ja kokemuksiamme, jolloin olen oppinut myös hurjasti muiden, erityyppisten gradu aiheiden tekemisestä, karikoista ja onnistumisista. Olen todella kiitollinen ja ylpeä tekemästäni matkasta LearnHybrid -hankkeen mukana. On myös ilo todeta, että artikkeli lähtee kevään aikana kansainväliseen tieteelliseen lehteen❤️

Sähköposti: eija.nyman@student.oulu.fi

LinkedIn: Eija Nyman

 

 

Olen Henna Jokinen ja opiskelen terveystieteiden maisteriksi terveystieteiden opettajan koulutusohjelmassa, mikä on ollut pitkäaikainen haaveeni. Olen kouluttautunut ennen terveystieteiden opintojani terveydenhoitajaksi ja sairaanhoitajaksi. Olen työskennellyt urani aikana erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä, näistä merkittävimpänä työterveyshuollossa yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi lyhyempiä ajanjaksoja olen työskennellyt mm. terveyskeskuksen vuodeosastolla, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. 

Kiinnostukseni terveystieteiden opettajuutta ja opetuksen kehittämistä kohtaan myötävaikutti siihen, että halusin tuottaa tieteellistä tietoa juuri LearnHybrid- hankkeeseen. Pro gradu- tutkielmassani kehitettiin ja psykometrisesti testattiin hybridiopetusosaamista arvioiva mittari, jota voi hyödyntää etenkin korkeakouluissa opettajien hybridiopetusosaamisen arvioimiseen ja kuvaamiseen sekä mm. vaikuttavuustutkimukseen (Merjan gradu). Mittarin kehittämisen osalta aineisto kerättiin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan sekä terveystieteiden opettajilta Suomessa. Artikkeli on lähdössä kansainväliseen lehteen kevään aikana.

Tutkimuksen tekeminen on ollut hyvin opettavaista ja antoisaa asiantuntijuuteni kehittymisen kannalta. Tutkimuksen tekeminen on vaatinut mm. hyviä suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä eri tahojen kanssa, tieteellisiin julkaisuihin ja tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen perehtymistä, tieteellisen kirjoittamisen hallintaa, tieteelliseen tutkimukseen liittyvää argumentoinnin taitoa, englannin ja suomen kielen hyvää hallintaa, itsensä johtamisen ja organisoinnin taitoja sekä erilaisten ohjelmistojen käytön osaamista. Tiedon tuottamisen hankkeeseen koin olevan tieteellisesti merkityksekästä ollessaan osa laajempaa kokonaisuutta tutkittaessa hybridiopetusta ja opettajien osaamista ja jatkuvaa oppimista ilmiönä. Englanninkielinen artikkelijulkaisu tutkimuksesta mahdollistaa tutkimustulosten hyödyntämisen myös kansainvälisessä kontekstissa. Osana tutkimusryhmää olen päässyt osaksi taitavaa tutkijayhteisöä, mikä on kehittänyt omaa asiantuntijuutta ja vahvistanut omaa ammatti-identiteettiä tulevana terveystieteiden opettajana. 

   

Minut tavoittaa näistä kanavista:  

Sähköposti: henna_vilkuna@hotmail.com, 

LinkedIn: Henna Jokinen, 

Instagram @hennajok 

 

 

 

 

 

 

 

Olen Riina Jämsä, tänä keväänä valmistuva TtM Oulun yliopiston terveystieteiden opettajan maisteriohjelmasta. Taustaltani olen röntgenhoitaja ja olen työskennellyt Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Lasten röntgenissä 12 vuotta. 

LearnHybrid-hankkeeseen olen tuottanut tietoa tekemällä artikkelimuotoisen gradun poikkileikkaustutkimuksena, jossa tarkoituksena oli kuvata ja selittää, millaista hybridiopetusosaamista sosiaali-, terveys ja terveystieteiden opettajilla on ja millaiset tekijät vaikuttavat osaamiseen. Tulosten perusteella voidaan tarkastella ja kuvata opettajien hybridiopetusosaamista, sekä tulevaisuudessa kehittää opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Tulosten avulla vahvistetaan terveysalan opetushenkilöstön osaamista. Artikkeli on lähdössä kansainväliseen lehteen kevään aikana.

 

Tutkimusprosessi on ollut hyvin tapahtumarikas ja opettavainen. Etuna ovat ehdottomasti olleet LearnHybrid-hankkeen suunnitelmallinen aikataulu ja asiantuntevat graduohjaajat, jotka ovat olleet tukena koko tutkimusprosessin aikana. Tutkimusta tehdessä olen oppinut hybridimuotoisen opetuksen suunnitteluun vaativista asioista runsaasti ja samalla ymmärtänyt, miten paljon sen toteuttaminen vaatii opettajilta.

 

Tutkimusprosessin aikana tiedonhakutaitoni ovat kehittyneet valtavasti. Olen oppinut tekemään tilastollisia analyysejä ja kirjoittamaan niistä tulokset. Lisäksi gradun kirjoittaminen vaatii synteesin tekemistä omista tuloksista peilaten aikaisempiin tutkimuksiin, joka on ollut hyvin opettavainen prosessi. Toivon ja uskon, että tutkimustuloksistani on hyöytä hybridiopetuksen kehittämisessä, jolloin voidaan tarjota opiskelijoille useampia mahdollisuuksia osallistua opintoihin, joko etänä tai lähiopetuksessa. Lisäksi tutkimustulosten avulla voidaan vähentää terveysalan opettajien työn kuormitusta sekä varmistaa opiskelijoiden laadukas opetus, joka tukee myös opiskelijoiden osaamisen kehittymistä. 

 

Yhteystiedot: www.linkedin.com/in/riina-jämsä  

 

 

Olen Marjo Mensonen, ja minulla on 12 vuoden kokemus sairaanhoitajan työstä yliopistollisesta sairaalasta. Olen työskennellyt useiden eri erikoisalojen kirurgista hoitoa vaativien potilaiden kanssa. Opiskelen terveystieteiden opettajaksi. Opintoni ovat loppusuoralla ja tällä hetkellä viimeistelen tieteellisenä artikkelina raportoitavaa pro gradu-tutkielmaa, joka lähtee kevään aikana kansainväliseen julkaisuun arvioon.

Opettajaopintojen alkuvaiheessa syksyllä 2021 osallistuin hybridinä toteutettavalle opintojaksolle, jolloin mielenkiintoni liittyen hybridimalliseen opetusmenetelmään heräsi. Meitä opiskelijoita oli kehotettu pohtimaan jo opintojen alkuvaiheesta lähtien sopivia graduaiheita ja muistan pohtineeni jo tuolloin voisiko oma tutkimukseni liittyä jotenkin hybridiopetukseen.

Pian sainkin kuulla, että HealthEduCom-tutkimusryhmällä oli käynnissä LearnHybrid-hanke, johon kaivattiin tietoa hybridiopetuksesta. Innostuin ajatuksesta ryhtyä tutkimaan laadullisin menetelmin aihetta. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää kansallisella tasolla, millaisia kokemuksia sosiaali- ja terveysalan sekä terveystieteiden opettajilla on hybridiopetuksen toteuttamisesta korkeakouluissa. Sote-opettajien kokemuksia liittyen hybridiopetuksen toteuttamiseen ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Aihetta oli tärkeää tutkia, sillä tutkimuksesta saatua tietoa liittyen opettajien kokemuksiin pystyttään hyödyntämään kehitettäessä opettajille suunnattua täydennyskoulutusta.

Opiskelijakollegani ovat tehneet hybridiopetukseen liittyvää tutkimusta, kuten tutkimusta liittyen opiskelijoiden kokemuksiin hybridimallisesta opetuksesta, itsearviointimittarin kehittämiseen liittyen opettajien hybridiopetusosaamisen itsearviointiin, poikkileikkaustutkimusta liittyen terveysalan ja terveystieteiden opettajien hybridiopetusosaamiseen ja osaamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä tutkimusta täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta opettajien hybridiopetusosaamiseen.

Graduprosessi on ollut haasteellinenkin, mutta mukava matka, jota on saatu taittaa mukavalla joukolla innostavien ohjaajien johdolla. Oman gradun tekemisen ohella on ollut ilo saada seurata muidenkin samaan aiheeseen liittyvien tutkimuksien etenemistä ja oma ymmärrys erilaisista tutkimusmenetelmistä on matkan varrella kehittynyt. Esimerkiksi sain olla osana asiantuntijaryhmää arvioimassa opettajien itsearviointimittarin luettavuutta ja selkeyttä. Omassa laadullisessa tutkimuksessani olen kerryttänyt asiantuntijuutta liittyen aineistolähtöisen eli induktiivisen sisällönanalyysin käyttämiseen.

Koen, että prosessin edetessä oma asiantuntijuuteni liittyen hybridimalliseen opetukseen ja oppimiseen on myös kehittynyt. Opinnäytetyöprosessi on lisäksi edistänyt keskeisiä akateemisia valmiuksia kuten kykyä etsiä tietoa, arvioida tiedon luotettavuutta sekä kykyä muodostaa runsaasta tietomäärästä kokonaisuuksia. Opinnäytetyöprosessin aikana olen myös kehittänyt itsensä johtamisen, kuten ajanhallinnan taitoja, sekä kehittänyt osaamistani liittyen englannin kielen taitoon.

Yhteystiedot marjo.mensonen@gmail.com

Instagram: Majjommen

 

 

 

 Olen Merja Kokko, sairaanhoitaja ja tuleva terveystieteiden opettaja (TtM). Tavoitteenani on valmistua toukokuussa 2023. Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut terveystieteen- ja lääketieteen opettajien hybridiopetusosaamista, koulutusintervention vaikutuksia korkeakouluopettajien hybridiopetusosaamisen kehittymiseen. 

Päädyin hankkeeseen hieman sattuman kautta. Pohdimme opiskelukavereiden kanssa avoimen yliopiston kurssilla tekemämme harjoitustutkimussuunnitelman aiheen hyödyntämisestä nykyisissä opinnoissamme, niin päädyimme hankkeen palaveriin ja tässä nyt ollaan 😊 

Lisäksi opintojen myötä minua on alkanut kiinnostamaan yhä enemmän niin digipedagogiikka kuin opettajien osaamisen kehittäminenkin. Olen oman tutkimukseni kautta tuottanut tietoa mm. korkeakouluopettajien hybridiopetusosaamisesta ja tutkinut hybridiopetustäydennyskoulutuksen vaikutuksia terveystieteiden (sis. lääketieteen opettajia) opettajien hybridiopetusosaamiseen. Mittarina on käytetty Henna Jokisen ym. (2023) kehittämää mittaria. Lisäksi opettajia haastateltiin motivaation tukemisesta ennen ja jälkeen koulutuksen. Haastattelut suoritti hankkeessa asiantuntijana työskentelevä Jaakko Ojala. Artikkeli tullaan lähettämään kansainväliseen julkaisuun kevään aikana.

Olen oppinut valtavan paljon tämän matkan aikana. Olen oppinut antamaan oman työpanokseni osana muiden ja etenkin hankkeen toimintaa, ja olen oppinut keräämään ja analysoimaan tietoa. Ylipäätään olen oppinut määrällisen tutkimuksen etenemisprosessin paremmin. Lisäksi olen oppinut olemaan lähdekriittisempi kuin ennen. Olen oppinut olemaan tavoitteellisempi ja suunnitelmallisempi, sekä oppinut paremmin reflektoimaan omaa oppimistani. Koen myös oppineeni perustelemaan paremmin omia valintojani. Myös ongelmanratkaisutaitoni on kehittyneet prosessin aikana.  

Yhteystiedot: LinkedIn: Merja Kokko

 

Toivomme tutkimusryhmässämme, että artikkelit julkaistaan pian, joten pääsette lukemaan ja hyödyntämään tutkittua tietoa opetuksen ja opettajien osaamisen kehittämisessä. Hankkeemme loppuu heinäkuussa ja hankkeen tuloksista koostamme esitteen, joka on tulostettavissa kaikille oman hybridiopetuksen suunnittelu/toteuttamistyöhön. 

Olemme mukana toukokuussa Opintori 2023- tapahtumassa (11.5), jossa pidämme työpajaa hybridiopetuksesta. Lisäksi viimeistelemme opettajien hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen. Tällä hetkellä koulutus on valmiina DigiCampus -oppimisympäristössä. Elokuusta –2023 lähtien koulutus on Oulun avoimen yliopiston tarjonnassa maksuttomana kaikille kiinnostuneille.

Kannattaa seurata Oulun avoimen yliopiston sivustoa, jossa ilmoitellaan myös tästä koulutuksesta.

 

Yst. Sari, Jaakko ja Heli

14. Hankkeen kevään kuulumisia- mitä meillä on tarjota teille?

Hyvää alkavaa vuotta kaikille lukijoille. Kun vuosi vaihtuu, on aika kääntää katsetta tulevaan ja pohtia toki mennyttä. Hankkeessa on aika suunnata katse kohti viimeistä kevättä, sillä hanke loppuu heinäkuussa. Hankkeella on ollut kaksi tavoitetta: 1) teoreettisen hybridikoulutusmallin rakentaminen terveystieteiden koulutukseen sekä 2) hybridiopetuskoulutuksen rakentaminen. Olemme edenneet hyvin ja luoneet hypoteettisen mallin, visuaaliseen muotoon. Meille on syntynyt ymmärrys, ettei laadukas hybridiopetus onnistu ilman opiskelijan aktiivisen roolin tukemista, digituen saamista eikä opettajan laaja-alaista osaamista hybridiopetusympäristössä ja kokonaisvaltaista tukea. 

Olemme olleet mukana monissa verkostoissa, koulutuksissa ja keskusteluissa, joissa on pohdittu hybridiopetuksen integroimista osaksi korkeakoulun opetusta. Oulun yliopiston tasolla olemme olleet mukana kehittämässä erilaisia joustavia opetusmalleja. Tässä kehitystyössä on nyt mukana neljä eri yliopisto-opettajaa eri tieteenaloilta, ja hankkeessa keräämämme tieto on ollut hyödynnettävissä ko. opettajille, jotka nyt keväällä alkavat opettaa hybridimallilla (opetuksessa sekä etä- että lähiopiskelijoita). Olemme myös selkiyttäneet pedagogisia ohjeitamme opettajille mallimme mukaisen viitekehyksen mukaan.

Uusia hybridiopetusmenetelmiä on pilotoitu jo syksystä 2021 lähtien, paljon teknologisia muutoksia on luokkatiloissa tapahtunut. Kehitystyö jatkuu. Opiskelijoita on osallistunut lähes 60 pilottiopintojaksoille ja opettajien pilottikoulutukseen (hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutus, hybriditoteutus) osallistui toista kymmentä opettajaa Oulun yliopiston lääketieteen tiedekunnasta. Aiomme vielä pilotoida kyseistä koulutusta täysin verkkokoulutuksena DigiCampuksella suoritettuna tämän kevään aikana.

Hankkeessa on tapahtunut myös henkilöstömuutoksia. Tiina Törmänen saa tohtoritutkintonsa valmiiksi ja väittelee perjantaina 20.1.2022 Oulun yliopistossa. Väitöstutkimuksessaan hän on tutkinut perusasteen oppilaiden tunteita ja jaettua tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Voit seurata väitöstä täältä: https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/oppilaiden-tunteet-ja-niiden-sosiaalisesti-jaettu-saately-osana-yhteisollista-oppimista (valitse "vieraile väitöstilaisuudessa"). Tiina on tuonut valtavasti osaamista mm. oppimisen itsesäätelyn ja yhteisöllisen oppimisen tukemisen osalta hankkeeseen. 

Tiinan siirryttyä muihin tehtäviin alkuvuodesta, saimme hankkeeseen kasvatustieteiden tiedekunnan edustajan, Jaakko Ojalan, joka viimeistelee luokanopettajaopintojaan ja keskittyy pro gradu- työssään motivaation tukemiseen etä- ja hybridiopetuksessa. Jaakko on kerännyt hankkeessa aineistoa liittyen opettajien ennakkokäsityksiin etä- ja hybridiopetukseen liittyen.

Koska aiemmin esittelimme hankkeen työntekijöitä, on seuraavaksi Jaakon vuoro:

 

Kuka olet? Jaakko Ojala. Viidennen ja täten myös viimeisen vuoden luokanopettaja opiskelija. Olen suorittanut suuren osan opinnoistani etä- tai hybridiopetuksessa, ja kandidaatin tutkielmani käsitteli oppimismotivaation tukemista etäopetuksessa. Myös kandidaattivaiheen harjoitteluni suoritin etäopetuksessa. Aloitin pro gradu- tutkielmani tekemisen syksyllä osana LearnHybrid hanketta, aiheenani jo kandista tuttu oppimismotivaatio etä- ja hybridiopetuksessa. Mahtavan tilaisuuden tullen pääsen nyt osallistumaan hankkeeseen asiantuntijaroolissa ja näkemään mitä hanketyö on.

Mitä teen hankkeessa? Hyppään hankkeessa Tiinan kenkiin pedagogisena asiantuntijana. Pyrin tuomaan hankkeessa esille oppimismotivaatiota edistäviä ratkaisuja ja omaa osaamistani erilaisiin etäopetusratkaisuihin liittyen. Vahvuuteni hankkeen osalta on opiskelijan oppimismotivaation tukeminen erilaisin etämenetelmin ja materiaalein.

Mistä iloitsen? Haasteista, omien rajojen ylittämisestä ja itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Valokuvauksesta, lautapeleistä ja ystävien kanssa ajanvietosta.

Mikä kiehtoo? Opetuksen kehittäminen ja opetusteknologian käyttö osana opetusta. Erityisesti minua kiehtoo, kuinka oppimismotivaatiota voidaan parantaa ja kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää osana motivaation ylläpidossa. Myös opettajien ennakkokäsitykset liittyen etä- ja hybridiopetukseen ovat mielenkiintoisia ja mielestäni “avain” toimivien opetusmenetelmien löytämiseen.

  Uutta tietoa opetuksen kehittämisen tueksi

Meillä on tulossa Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimusyksikön (huomaa uusi nimemme) ohessa paljon hybridiopetukseen liittyvää kansainvälistä tutkimusta: sosiaali- ja terveysalan ja -tieteiden opettajien kokemuksista hybridiopetuksesta (Marjo Mensonen), terveystieteiden opiskelijoiden kokemuksista hybridiopetuksesta (Eija Nyman), itsearviointimittarin kehittämisestä opettajien hybridiopetusosaamisen itsearviointiin (Henna Jokinen), poikkileikkaustutkimus terveysalan ja -tieteiden opettajien hybridiopetusosaamisesta ja osaamiseen vaikuttavista tekijöistä (Riina Jämsä), sekä hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta (Merja Kokko). Näiden tutkimusyksikkömme opettajamaisteriopiskelijoiden tuottamaa tietoa on hyödynnetty hybridikoulutusmallin rakentamisessa sekä koulutuksen kehittämisessä ja kaikki opiskelijat ovat jo käsikirjoitusvaiheessa omassa tutkimuksessaan. Toivon mukaan saamme kevään aikana julkaisuja, mikä auttaa näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisessä ja jatkuvan osaamisen tukemisessa.

Nyt keväällä jatkamme siis tavoitteitamme kohti: siirrämme hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen kaikille avoimeksi koulutukseksi DigiCampus-alustalle, pilotoimme sen, ja avaamme sitten teille kaikille kiinnostuneille.

Jaamme hankkeen kuulumisia tämän blogin lisäksi Instagram- tilillä @terveystieteetoulu sekä Twitterissä @Terveystiede_OY. Kannattaa myös seurata Twitterissä Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikköä @LET_Oulu.

Mukavaa tammikuuta,

Terkuin,

Sari, Heli ja Jaakko

 

 

13. Hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutus on nyt pilotoitu!

 

Hyvät lukijat,

 

Meillä oli tiistaina 22.11 toinen ja samalla viimeinen hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuspäivä terveystieteiden ja lääketieteen opettajille. Toisen koulutuspäivän teemat olivat sosiaalinen vuorovaikutus hybridiopetuksessa, yhteisöllinen oppiminen sekä arviointi ja palautteenanto hybridiopetuksessa. Tällä kertaa olimme noin 25 henkilön opetustilassa, jonne oli asennettu vastikään Panacast 50 -järjestelmä. Ääni kuului koko tilasta hyvin etänä osallistuville ja kamera lähetti laadukasta kuvaa (ja välillä sai jopa valittua, että kamera seuraa puhujaa).

Sosiaalisen vuorovaikutuksen teemaa käsitellessämme kokeilimme Gathertown- sovellusta, jonne oli rakennettu erilaisia pöytäryhmiä. Jokainen kirjautui omalla avattarellaan sovellukseen ja liikkuessaan toisen avattaren luo, pystyi puhumaan hänelle. Pöytäryhmissä saattoi käydä keskustelua ryhmäläisten kesken ja alustalle oli laitettu myös muutamia teemoja pohdittavaksi valkotauluille. Kun osallistujilla oli kuulokkeet, ja tilassa kokolattiamatto, eivät äänet muodostuneet häiriöksi muille, vaikka vieruskaveri ei välttämättä ollut samassa pöytäryhmässä keskustelemassa Lisäksi meillä oli toinen opiskelutila käytössä, jonne muutamia osallistujia siirtyi tämän aktiviteetin ajaksi. Yhteisöllisen oppimisen osiossa pääsimme kokeilemaan draamaesityksiä, jotka oli toteutettu siten, että etäosallistujat ja lähiosallistujat muodostivat omat pienryhmänsä. Tämäkin onnistui hyvin! Yhteisöllinen oppiminen on erinomainen menetelmä tiedon rakenteluun ja hybridiopetuksessa se mahdollistuu myös sekaryhmiä hyödyntäen (lähi- ja etäosallistujista muodostuvia). Hybridiopetuksessa etäosallistujien ja lähiosallistujien kokemus kahdesta erillisestä ryhmästä, voi vähentyä itse asiassa kokeilemalla välillä erilaisia ryhmien muodostamisia. Myöskään aina ei opettajan tarvitse jakaa ryhmiin: hän voi myös luoda huoneet, jonne osallistujat itse kirjautuvat.

Lopuksi keskustelimme arvioinnista ja palautteenannosta. On haastava tietää, mitä opiskelijat todellisuudessa tekevät tai miten he oppivat, jos osaamista testataan vain opintojakson lopussa tai keskustelua ei saa vireille. Harjoittelimme päivän aikana muutamia aktivoivia työkaluja, joita voi hyödyntää etä- ja lähiosallistujien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vertaisarviointiin, mutta myös opettajana nopeaankin palautteeseen. Osallistujat pääsivät myös esittämään täydennyskoulutuksessa työstämiään pedagogisia suunnitelmia, jossa rakensivat osioita täydennyskoulutuksen teemat huomioiden.

Kaiken kaikkiaan täydennyskoulutuksesta jäi todella hyvä ja innostunut mieli. Palautteen perusteella koulutus antoi opettajille hyvin valmiuksia toteuttaa laadukasta hybridiopetusta, vaikkakin paljon jää myös itse opiskeltavaa ja kokeiltavaa. Käytämme palautetta verkkokoulutuksen rakentamisessa. Verkostoituminen ja osaamisen jakaminen on myös tärkeää. Organisaatio tarjoaa paljon koulutuksia salitekniikasta ja nyt tämän koulutuksen kautta sai valmiuksia syvempään ymmärrykseen siitä, mistä opettajan osaaminen hybridiopetuksessa oikein koostuukaan. Myös erilaiset digitutorverkostot ovat tärkeitä digipedagogisten ratkaisujen jakamisessa työyhteisöön.

Keväällä olemme siirtämässä koulutuksen DigiCampukselle, ja pilotoimme verkkokoulutusta vielä keväällä. Te pääsette sen jälkeen itse opiskelemaan hybridiopetusteemasta koulutuksemme avulla!

Tänään ja huomenna on Oulun yliopistossa järjestettävillä Kasvatustieteen päivillä hankkeemme posteri esillä, joten jos osallistut, käyhän perehtymässä https://kt-paivat2022.edu.oulu.fi/

Lisäksi olemme KOPE-hankkeen vertaislounaalla kertomassa hybridiopetuksesta 7.12 klo 11-13 (https://oamk.zoom.us/j/67168754486) sekä toistamiseen Medigi-verkostotapaamisessa 15.12.

 

Yst. Sari, Tiina ja Heli

12. Opettajien hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen toteutus alkanut

Hyvät lukijat,

Syksy on edennyt hurjaa vauhtia ja paljon on ehtinyt tapahtua hankkeessa sekä ylipäätään hybridiopetuksen ja koulutuksen kehittämisen ympärillä. Hankkeen suunnitelmat ovat toteutuneet aikataulussa, ja hanke sai myös parin kuukauden jatkoajan heinäkuulle 2023 asti. Tämä mahdollistaa laajemman palautteen keräämisen täydennyskoulutuksestamme ja opettajien konkreettisten kuormitusta lisäävien tekijöiden tunnistamista ja niihin reagoimista.

Olemme rakentaneet kahden opintopisteen laajuisen Hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen, jonka pilotointi alkoi viime viikolla 3.11. Päätimme toteuttaa pilottikoulutuksen hybridiopetuksena ja saimme pilottiin parikymmentä opettajaa, joista osa oli paikalla Linnanmaalla LeaFissa ja osa etänä linjoilla. Ensimmäinen koulutuspäivämme sisälsi orientoitumista sekä pedagogisen ja teknologisen osaamisen liittyviä sisältöjä. Osallistuvat terveysalan (lääketieteen ja terveystieteiden) opettajat toivat esille kokemuksiaan ja oli mahtava tunnistaa samankaltaisia toiveita, onnistumisia ja haasteita hybridiopetukseen liittyen. Nykypäivän opiskelijat ovat taitavia digitaalisissa taidoissa, mutta yhtenäiset ohjeet sekä henkilökunnalle että opiskelijoille ovat laadukkaan hybridiopetuksen keskiössä. Uusia sovelluksia ja ohjelmia tulee, mutta opettajien resurssit perehtyä niihin eivät välttämättä ole suuret. On tärkeää, että hyviä käytäntöjä voidaan jakaa opettajien kesken ja myös tarvittaessa saada ja tarjota mentorointia kollegojen kesken. Tämä on noussut esille myös kansallisissa haastatteluissa, joita olemme toteuttaneet terveystieteiden ja terveysalan opettajille.

Täydennyskoulutuksen ensimmäinen päivä sisälsi menetelmällisiä vinkkejä, joihin osallistujat pystyvät tutustumaan tarkemmin Moodle-oppimisympäristössä, yhteistä keskustelua, teoriaa sekä aktiviteetteja. Osallistuvat opettajat pääsivät kokeilemaan erilaisia työskentelytapoja kuten ryhmä- ja parityöskentelyä siten, että ryhmät muodostuvat myös lähi+etäopiskelijat yhdistävillä kokoonpanoilla. Tämä toimi, kun osallistujat löysivät rauhallisen työskentelytilan ja äänitekniset ongelmat saatiin selvitettyä. Keskustelimme myös tiimiopettajuudesta: se ei aina tarkoita sitä, että toinen opettaja on esim.  pelkästään tekninen vastuuhenkilö ja tekee breakout-huoneet sekä vastaa chatista. Kokeilimme työpistetyöskentelyä jaetuissa työtiloissa, joissa oli helppo siirtyä virtuaalisesti learning cafe -tyyppisesti pisteestä toiseen. Jaetuissa työtiloissa myös tehtävän ohjaana (fasilitaattori/opettaja) pystyy seuraamaan pienryhmien edistymistä.

Toinen pilottikoulutuksemme toteutuu keväällä kokonaan verkkokoulutuksena, mutta sitä ennen syvennymme 22.11 vielä tarkemmin sosiaaliseen vuorovaikutukseen hybridiopetuksessa, yhteisöllisen oppimisen tukemiseen sekä arviointiin ja palautteenantoon. Näistä teemoista muodostuu koko kahden opintopisteen kokonaisuus.

Olemme hankkeessa mukana myös yliopiston tasolla laajemman hybridiopetusmallin kehittämisessä.

 

Meidät löytää Kasvatustieteen päiviltä Oulusta tämän kuun lopulla. Siellä on esillä hankkeemme posteri – tulethan moikkaamaan!

 

Sari, Heli ja Tiina

11. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajan digipedagogiset taidot

Hyvät lukijat,

Viime vuosien muutokset niin yhteiskunnassa, korkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin ovat tuoneet haasteita. Alalla työskentelevien opettajien tulee kiinnittää huomiota jatkuvaan monipuoliseen osaamisen päivittämiseen sekä yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin omaksumiseen, jotta osaavat kouluttaa tulevia ammattilaisia. Olemme jo heti terveystieteen opettajaopintojemme alussa saaneet oppia, että sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien osaaminen koostuu monipuolisesti opettamisen eri osa-alueista; vahvasta pedagogisesta osaamisesta, tutkimusosaamisesta, kulttuuriosaamisesta, substanssiosaamisesta sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta. Opettajien tulee hallita myös johtamis- ja yhteistyöosaaminen, sekä verkostoituminen niin kansallisessa kuin kansainväliselläkin tasolla. Lisäksi opettajien on pystyttävä työskentelemään erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä yhä enemmän digitalisoituvan maailman myötä. Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Soteku-alan opettajat käyttävät digitaalista teknologiaa yhteistyöhön ja viestintään, laativat ja hallinnoivat digitaalista opetusmateriaalia ja hyödyntävät digitaalista teknologiaa jatkuvasti opetuksessaan. Opettajat ovat motivoituneita digitaalisen osaamisensa kehittämiseen ja kokevat sen tarpeelliseksi.  

 

Tutkimustulosten (Sipilä, 2014; Sormunen ym., 2021) mukaan erilaisten digitaalisten opetusmenetelmien käyttämisellä on kiistattomia hyötyjä, mutta tuo se myös omat haasteensa opettajille. Digitalisaation myötä perinteinen opettamisen malli, reaaliaikainen ja samassa fyysisessä tilassa tapahtuva lähiopetus, on saanut rinnalleen esimerkiksi yhtäaikaista lähiopetusta ja etäopetusta hyödyntävän hybridiopetusmenetelmän (mm. Lakhal ym., 2021).  Hybridiopetus on joustavaa oppimista ja opetusta, joka tapahtuu samanaikaisesti sekä lähi- että etäopetuksena. Joustavuutensa ansiosta hybridiopetus mahdollistaa sekä opiskelun että opettamisen paikkakunnasta/maasta riippumatta, sekä asynkronisena että synkronisena. Covid19 -pandemia on kiihdyttänyt edelleen digitalisoitumista opetuksessa, siirtäen opetuksen lähes kokonaan digitaaliseen muotoon ja erilaisten digitaalisten oppimismenetelmien avulla toteutetuksi. On siis tärkeää, että opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa ja uusia, joustavia opetusmenetelmiä opetuksessaan ja pystyvät ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan.  Opettajien osaamisen kehittäminen on koko opettajuuden kestävä prosessi, ja vaatii jokaiselta tulevalta opettajalta jatkuvaa oman osaamisen tunnistamista ja kehittämistä.

 

TerOpe-kärkihankkeessa (Mikkonen ym., 2019) yhdeksi sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen kehittämisen haasteeksi on noussut juuri digipedagogisten taitojen osaaminen ja niiden kehittyminen. Tiedämme, että digipedagogisten taitojen kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti resursseja, jotta pystytään luomaan laajempia opintokokonaisuuksia valtakunnallisesti. Tätä määrittelee hyvin pitkälle koulutusorganisaatioiden rahoitus ja sen kehitys. Koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulisi huomioida, että määritettäisiin sellainen opettajien määrä ja opettajan työnkuva, joka mahdollistaisi myös osaamisen kehittämisen. Koska WHO (2013, 2022) on raporteissaan ennustanut, että sosiaali- ja terveysala tulee kohtaamaan vuoteen 2035 mennessä laajan työntekijöiden vajauksen, tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta myös osaavia ja hyvinvoivia opettajia kouluttamaan heitä. Terveystieteiden opettajien koulutuksen veto- ja pitovoiman tulisi olla siis jatkuvaa ja myös riittävää. Kuinka tähän voitaisiin vastata? Ainakin terveysalan opettajien työn kuormittavuuden huomioimisella ja sisältöä uudistamalla sekä turvaamalla jokaiselle mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti ja säännöllisesti. Tämä vaatii koulutusorganisaatioilta systemaattisuutta.

 

Tulevana soteku-alan opettajana uran alkuvaiheessa uskon tarvitsevani tukea vielä näillä monilla opettajan osaamisen alueilla, etenkin digitaalisen osaamisen alueella. Hyvä osaaminen suojelee työuupumukselta, jolle uransa alkuvaiheessa olevat terveysalan opettajat ovat alttiita. Myös tutkimukset (Brown & Sorrell, 2017; Mikkonen ym., 2019; Nokelainen ym. 2019; Schleicher, 2011) ovat osoittaneet, että soteku-alan opettajat tarvitsevat tukea uransa alkuvaiheessa muun muassa työaikasuunnittelun ja täydennyskoulutuksen muodossa ja hyötyvät mentoroinnista. Mentoreilta saadun tuen ja neuvojen avulla uransa alkuvaiheessa oleva soteku-alan opettaja voi kokea saavansa ystävällisen vastaanoton uudessa työpaikassaan sekä saada varmuutta omaan toimintaansa. Tällöin myös heidän työhyvinvointinsa lisääntyisi ja sitoutuminen työorganisaatioon kasvaisi. Tämä lienee meidän kaikkien yhteinen tavoite.

 

Meillä, tulevilla terveystieteiden maistereilla, on myös vastuumme olla kouluttamassa tulevaisuuden korkean osaamisen tason omaavia sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan asiantuntijoita. Voimme olla omalta osaltamme luomassa asianmukaista ja laadukasta koulutusta, jotta ala pysyisi mahdollisimman houkuttelevana sekä pitovoimaisena. Kaipaamme tukea ja ohjausta siihen, että pystymme jatkuvasti kehittämään osaamistamme, ja meidät otetaan vastaan työyhteisössä kollegiaalisesti ja ymmärtäväisesti ja saamme perehdytystä työhömme. Tuomme myös osaamistamme sekä uusia ideoita ja ajatuksia työyhteisöön. Toivottavasti tähän suodaan mahdollisuus.

 

Merja Kokko

Kirjoittaja on sh, TtM-opettajaopiskelija Oulun yliopistosta Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksiköstä ja on mukana tutkimusyksikön LearnHybrid-hankkeessa suunnittelemassa hybridiopetusosaamisen koulutusta. Koulutus pilotoidaan marraskuussa ja tarjotaan jatkossa kaikille avoimena koulutuksena. Kirjoittaja tutkii gradussaan hybridiopetuskoulutuksen (pilottikoulutus) vaikuttavuutta opettajien hybridiopetusosaamiseen korkeakoulutuksessa

 

 

Kuvien lähde: Pixabay

Lähteet:

Brown, T., & Sorrell, J. (2017). Challenges of Novice Nurse Educator’s Transition From Practice to Classroom. Teaching & Learning in Nursing, 12(3), 207–211. https://doiorg./10.1016/j.teln.2017.03.002

Dicke, T., Parker, P.D., Holzberger, D., Kunina- Habenicht, O., Kunter, M. & Leutner, D. (2015).
Beginning teachers`efficacy and emotional exhaustion: Latent changes, reciprocity, and the
influence of professional knowledge. Contemporary Educational Psychology 41, 65–72.
https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2014.11.003

Form J. (2017) Pedagogical digital competence – between values, knowledge and skills. Higher Education Studies 7(2), 43–50.

Huhtasalo, J., Blomberg, A. & Kallio, K.-M. (2021). Digitaalisen opetusteknologian vaikutukset opettajien asiantuntijuuteen ja ammatti-identiteettiin yliopistoissa. Yliopistopedagogiikka, Journal of University Pedagogy. Haettu 1.9.2022 osoitteesta https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/14/digitaalisen-opetusteknologian-vaikutukset-opettajien-asiantuntijuuteen-ja-ammatti-identiteettiin-yliopistoissa/

Lakhal, S., Bateman, D. & Bédard, J. (2017). Blended Synchronous Delivery Modes in Graduate Programs: A Literature Review and How it is Implemented in the Master Teacher Program. Collected essays on learning and teaching, 10, 47–60. https://doi.org/10.22329/celt.v10i0.4747

Lakhal, S., Mukamurera, J., Bédard, M., Heilporn, G. & Chauret, M. (2021). Students and instructorsʼ perspective on blended synchronous learning in a Canadian graduate program. Journal of Computer Assisted Learning 37(5), 1–14.  https://doi.org/10.1111/jcal.12578

Mikkonen, K., Ojala, T., Sjögren, T., Piirainen, A., Koskinen, C., Koskinen, M., . . . Kääriäinen, M. (2018). Competence areas of health science teachers – A systematic review of quantitative studies. Nurse education today, 70, 77–86. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.08.017 

Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H-M., Lähteenmäki, M-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. (2019). TerOpe -kärkihanke. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen: Osaavat opettajat yhdessä! Oulun yliopisto. Juvenes Print.

Nokelainen, A., Kuivanen, H., Koskimäki, M., Lähteenmäki M-L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O.,
Sjögren, T., Mikkonen, K., Kääriäinen, M., Koskinen, C., Saaranen, T., Sormunen, M.,
Salminen, L. & Koivula, M. (2019). Täydennyskoulutustarpeet ja täydennyskoulutuksen
merkitys uransa alussa olevien sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan
ammattikorkeakouluopettajien osaamiselle. Hoitotiede 31 (4), 231–245.

Singh, J., Steele, K. & Singh, L. (2021). Combining the Best of Online and Face-to-Face Learning: Hybrid and Blended Learning Approach for COVID-19, Post Vaccine, & Post-Pandemic World. Journal of educational technology systems, 50(2), 140–171. https://doi.org/10.1177/00472395211047865

Sipilä, K. (2014). Educational use of information and communications technology: teachers’ perspective. Technology, Pedagogy and Education, 23(2), 225–241.

Sormunen, M., Heikkilä, A., Salminen, L., Vauhkonen, A. & Saaranen, T. (2021). Learning Outcomes of Digital Learning Interventions in Higher Education: A Scoping Review. Computers, informatics, nursing, 40(3), 154–164. https://doi.org/10.1097/CIN.0000000000000797

Suárez-Rodríguez, J., Almerich, G., Orellana, N. & Díaz-García, I. (2018). A basic model of integration of ICT by teachers: competence and use. Educational Technology Research and Development, 66(5), 1165–1187.

Vauhkonen, A., Saaranen, T. K., Pajari, J., Salminen, L., Koskinen, C., Koskinen, M. K., Koivula, M., Lähteenmäki, M. L., Sjögren, T., Korpi, H., Ryhtä, I., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. & . Sormunen, M. (2020). Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen. Hoitotiede, 32(3), 204–217. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe202201189142  

WHO (World Health Organization). (2013). Global health workforce shortage to reach 12.9 million in coming decades. WHO publication. Available at: https://apps.who.int/mediacentre/news/releases/2013/health-workforce-shortage/en/index.html

WHO (World Health Organization). (2016) Nurse Educator Core Competencies. WHO Document Production Services, Geneva, Switzerland. Available 15.12.2021 at: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/nurse_educator050416.pdf

WHO (World Health Organization). (2022) and care workforce in Europe: time to act. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2022. Haettu 26.9.2022 osoitteesta https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289058339