Hyvät lukijat,
Viime vuosien muutokset niin
yhteiskunnassa, korkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin ovat
tuoneet haasteita. Alalla työskentelevien opettajien tulee kiinnittää huomiota
jatkuvaan monipuoliseen osaamisen päivittämiseen sekä yhteistoiminnallisen
toimintakulttuurin omaksumiseen, jotta osaavat kouluttaa tulevia ammattilaisia.
Olemme jo heti terveystieteen opettajaopintojemme alussa saaneet oppia, että
sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien osaaminen koostuu
monipuolisesti opettamisen eri osa-alueista; vahvasta pedagogisesta
osaamisesta, tutkimusosaamisesta, kulttuuriosaamisesta, substanssiosaamisesta
sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta. Opettajien tulee hallita myös
johtamis- ja yhteistyöosaaminen, sekä verkostoituminen niin kansallisessa kuin
kansainväliselläkin tasolla. Lisäksi opettajien on pystyttävä työskentelemään
erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä yhä enemmän digitalisoituvan
maailman myötä. Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä käyttää tieto- ja
viestintätekniikkaa. Soteku-alan opettajat käyttävät digitaalista teknologiaa
yhteistyöhön ja viestintään, laativat ja hallinnoivat digitaalista
opetusmateriaalia ja hyödyntävät digitaalista teknologiaa jatkuvasti opetuksessaan.
Opettajat ovat motivoituneita digitaalisen osaamisensa kehittämiseen ja kokevat
sen tarpeelliseksi.
Tutkimustulosten (Sipilä, 2014; Sormunen ym., 2021)
mukaan erilaisten digitaalisten opetusmenetelmien käyttämisellä on kiistattomia
hyötyjä, mutta tuo se myös omat haasteensa opettajille. Digitalisaation myötä
perinteinen opettamisen malli, reaaliaikainen ja samassa fyysisessä tilassa
tapahtuva lähiopetus, on saanut rinnalleen esimerkiksi yhtäaikaista
lähiopetusta ja etäopetusta hyödyntävän hybridiopetusmenetelmän (mm. Lakhal ym., 2021). Hybridiopetus on joustavaa oppimista ja
opetusta, joka tapahtuu samanaikaisesti sekä lähi- että etäopetuksena. Joustavuutensa
ansiosta hybridiopetus mahdollistaa sekä opiskelun että opettamisen paikkakunnasta/maasta
riippumatta, sekä asynkronisena että synkronisena. Covid19 -pandemia on kiihdyttänyt edelleen digitalisoitumista
opetuksessa, siirtäen opetuksen lähes kokonaan digitaaliseen muotoon ja
erilaisten digitaalisten oppimismenetelmien avulla toteutetuksi. On
siis tärkeää, että opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa ja uusia, joustavia
opetusmenetelmiä opetuksessaan ja pystyvät ylläpitämään ja kehittämään
osaamistaan.
Opettajien osaamisen
kehittäminen on koko opettajuuden kestävä prosessi, ja vaatii jokaiselta
tulevalta opettajalta jatkuvaa oman osaamisen tunnistamista ja kehittämistä.
TerOpe-kärkihankkeessa (Mikkonen
ym., 2019) yhdeksi sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen
kehittämisen haasteeksi on noussut juuri digipedagogisten taitojen osaaminen ja
niiden kehittyminen. Tiedämme, että digipedagogisten taitojen kehittämiseen
tarvitaan jatkuvasti resursseja, jotta pystytään luomaan laajempia
opintokokonaisuuksia valtakunnallisesti. Tätä määrittelee hyvin pitkälle
koulutusorganisaatioiden rahoitus ja sen kehitys. Koulutuspoliittisessa
päätöksenteossa tulisi huomioida, että määritettäisiin sellainen opettajien
määrä ja opettajan työnkuva, joka mahdollistaisi myös osaamisen kehittämisen. Koska
WHO (2013, 2022) on raporteissaan ennustanut, että sosiaali- ja terveysala
tulee kohtaamaan vuoteen 2035 mennessä laajan työntekijöiden vajauksen,
tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta
myös osaavia ja hyvinvoivia opettajia kouluttamaan heitä. Terveystieteiden
opettajien koulutuksen veto- ja pitovoiman tulisi olla siis jatkuvaa ja myös
riittävää. Kuinka tähän voitaisiin vastata? Ainakin terveysalan opettajien työn
kuormittavuuden huomioimisella ja sisältöä uudistamalla sekä turvaamalla
jokaiselle mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti ja säännöllisesti.
Tämä vaatii koulutusorganisaatioilta systemaattisuutta.
Tulevana soteku-alan opettajana
uran alkuvaiheessa uskon tarvitsevani tukea vielä näillä monilla opettajan osaamisen
alueilla, etenkin digitaalisen osaamisen alueella. Hyvä osaaminen suojelee
työuupumukselta, jolle uransa alkuvaiheessa olevat terveysalan opettajat ovat
alttiita. Myös tutkimukset (Brown & Sorrell, 2017; Mikkonen ym., 2019;
Nokelainen ym. 2019; Schleicher, 2011) ovat osoittaneet, että soteku-alan opettajat
tarvitsevat tukea uransa alkuvaiheessa muun muassa työaikasuunnittelun ja täydennyskoulutuksen
muodossa ja hyötyvät mentoroinnista. Mentoreilta saadun tuen ja neuvojen avulla
uransa alkuvaiheessa oleva soteku-alan opettaja voi kokea saavansa ystävällisen
vastaanoton uudessa työpaikassaan sekä saada varmuutta omaan toimintaansa.
Tällöin myös heidän työhyvinvointinsa lisääntyisi ja sitoutuminen
työorganisaatioon kasvaisi. Tämä lienee meidän kaikkien yhteinen tavoite.
Meillä, tulevilla
terveystieteiden maistereilla, on myös vastuumme olla kouluttamassa
tulevaisuuden korkean osaamisen tason omaavia sosiaali- terveys- ja
kuntoutusalan asiantuntijoita. Voimme olla omalta osaltamme luomassa
asianmukaista ja laadukasta koulutusta, jotta ala pysyisi mahdollisimman
houkuttelevana sekä pitovoimaisena. Kaipaamme tukea ja ohjausta siihen, että pystymme
jatkuvasti kehittämään osaamistamme, ja meidät otetaan vastaan työyhteisössä
kollegiaalisesti ja ymmärtäväisesti ja saamme perehdytystä työhömme. Tuomme
myös osaamistamme sekä uusia ideoita ja ajatuksia työyhteisöön. Toivottavasti
tähän suodaan mahdollisuus.
Merja
Kokko
Kirjoittaja on sh, TtM-opettajaopiskelija
Oulun yliopistosta Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksiköstä ja on
mukana tutkimusyksikön LearnHybrid-hankkeessa suunnittelemassa
hybridiopetusosaamisen koulutusta. Koulutus pilotoidaan marraskuussa ja tarjotaan
jatkossa kaikille avoimena koulutuksena. Kirjoittaja tutkii gradussaan
hybridiopetuskoulutuksen (pilottikoulutus) vaikuttavuutta opettajien
hybridiopetusosaamiseen korkeakoulutuksessa
Kuvien lähde: Pixabay
Lähteet:
Brown,
T., & Sorrell, J. (2017). Challenges of Novice Nurse Educator’s Transition
From Practice to Classroom. Teaching
& Learning in Nursing, 12(3),
207–211. https://doiorg./10.1016/j.teln.2017.03.002
Dicke, T., Parker, P.D., Holzberger, D., Kunina-
Habenicht, O., Kunter, M. & Leutner, D. (2015).
Beginning teachers`efficacy and emotional exhaustion:
Latent changes, reciprocity, and the
influence of professional knowledge. Contemporary
Educational Psychology 41, 65–72.
https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2014.11.003
Form J. (2017)
Pedagogical digital competence – between values, knowledge and skills. Higher
Education Studies 7(2), 43–50.
Huhtasalo,
J., Blomberg, A. & Kallio, K.-M. (2021). Digitaalisen
opetusteknologian vaikutukset opettajien asiantuntijuuteen ja
ammatti-identiteettiin yliopistoissa. Yliopistopedagogiikka, Journal of
University Pedagogy. Haettu 1.9.2022 osoitteesta https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/14/digitaalisen-opetusteknologian-vaikutukset-opettajien-asiantuntijuuteen-ja-ammatti-identiteettiin-yliopistoissa/
Lakhal,
S., Bateman, D. & Bédard, J. (2017). Blended Synchronous Delivery Modes in
Graduate Programs: A Literature Review and How it is Implemented in the Master
Teacher Program. Collected essays on learning and teaching, 10, 47–60. https://doi.org/10.22329/celt.v10i0.4747
Lakhal, S., Mukamurera,
J., Bédard, M., Heilporn, G. & Chauret, M. (2021). Students
and instructorsʼ perspective on blended synchronous learning in a Canadian
graduate program. Journal of Computer Assisted Learning 37(5), 1–14. https://doi.org/10.1111/jcal.12578
Mikkonen, K., Ojala, T., Sjögren, T., Piirainen, A.,
Koskinen, C., Koskinen, M., . . . Kääriäinen, M. (2018). Competence areas of health science teachers – A
systematic review of quantitative studies. Nurse education today, 70,
77–86. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.08.017
Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H.,
Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H-M., Lähteenmäki, M-L., Koskimäki, M.,
Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K-M.,
Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. (2019).
TerOpe -kärkihanke. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen
ja sen kehittäminen: Osaavat opettajat yhdessä! Oulun yliopisto. Juvenes Print.
Nokelainen, A., Kuivanen,
H., Koskimäki, M., Lähteenmäki M-L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O.,
Sjögren, T., Mikkonen, K., Kääriäinen, M.,
Koskinen, C., Saaranen, T., Sormunen, M.,
Salminen, L. & Koivula, M. (2019). Täydennyskoulutustarpeet
ja täydennyskoulutuksen
merkitys uransa alussa olevien sosiaali-,
terveys- ja kuntoutusalan
ammattikorkeakouluopettajien osaamiselle. Hoitotiede 31 (4),
231–245.
Singh, J., Steele, K. &
Singh, L. (2021). Combining the Best of Online and Face-to-Face Learning:
Hybrid and Blended Learning Approach for COVID-19, Post Vaccine, &
Post-Pandemic World. Journal of educational technology systems, 50(2),
140–171. https://doi.org/10.1177/00472395211047865
Sipilä,
K. (2014). Educational use of information and communications technology:
teachers’ perspective. Technology, Pedagogy and
Education, 23(2), 225–241.
Sormunen, M.,
Heikkilä, A., Salminen, L., Vauhkonen, A. & Saaranen, T. (2021). Learning
Outcomes of Digital Learning Interventions in Higher Education: A Scoping
Review. Computers, informatics, nursing,
40(3), 154–164. https://doi.org/10.1097/CIN.0000000000000797
Suárez-Rodríguez, J., Almerich, G.,
Orellana, N. & Díaz-García, I. (2018). A basic model of integration of ICT
by teachers: competence and use. Educational Technology Research and Development, 66(5), 1165–1187.
Vauhkonen, A., Saaranen, T. K., Pajari,
J., Salminen, L., Koskinen, C., Koskinen, M. K., Koivula, M., Lähteenmäki, M.
L., Sjögren, T., Korpi, H., Ryhtä, I., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. & . Sormunen,
M. (2020). Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen
osaaminen. Hoitotiede, 32(3), 204–217. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe202201189142
WHO
(World Health Organization). (2013). Global health workforce shortage to reach
12.9 million in coming decades. WHO publication. Available at: https://apps.who.int/mediacentre/news/releases/2013/health-workforce-shortage/en/index.html
WHO (World Health Organization). (2016) Nurse Educator Core
Competencies. WHO Document Production Services, Geneva, Switzerland. Available
15.12.2021 at: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/nurse_educator050416.pdf
WHO (World Health
Organization). (2022) and care workforce in Europe: time to act. Copenhagen:
WHO Regional Office for Europe; 2022. Haettu 26.9.2022 osoitteesta https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289058339