11. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajan digipedagogiset taidot

Hyvät lukijat,

Viime vuosien muutokset niin yhteiskunnassa, korkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin ovat tuoneet haasteita. Alalla työskentelevien opettajien tulee kiinnittää huomiota jatkuvaan monipuoliseen osaamisen päivittämiseen sekä yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin omaksumiseen, jotta osaavat kouluttaa tulevia ammattilaisia. Olemme jo heti terveystieteen opettajaopintojemme alussa saaneet oppia, että sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien osaaminen koostuu monipuolisesti opettamisen eri osa-alueista; vahvasta pedagogisesta osaamisesta, tutkimusosaamisesta, kulttuuriosaamisesta, substanssiosaamisesta sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta. Opettajien tulee hallita myös johtamis- ja yhteistyöosaaminen, sekä verkostoituminen niin kansallisessa kuin kansainväliselläkin tasolla. Lisäksi opettajien on pystyttävä työskentelemään erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä yhä enemmän digitalisoituvan maailman myötä. Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Soteku-alan opettajat käyttävät digitaalista teknologiaa yhteistyöhön ja viestintään, laativat ja hallinnoivat digitaalista opetusmateriaalia ja hyödyntävät digitaalista teknologiaa jatkuvasti opetuksessaan. Opettajat ovat motivoituneita digitaalisen osaamisensa kehittämiseen ja kokevat sen tarpeelliseksi.  

 

Tutkimustulosten (Sipilä, 2014; Sormunen ym., 2021) mukaan erilaisten digitaalisten opetusmenetelmien käyttämisellä on kiistattomia hyötyjä, mutta tuo se myös omat haasteensa opettajille. Digitalisaation myötä perinteinen opettamisen malli, reaaliaikainen ja samassa fyysisessä tilassa tapahtuva lähiopetus, on saanut rinnalleen esimerkiksi yhtäaikaista lähiopetusta ja etäopetusta hyödyntävän hybridiopetusmenetelmän (mm. Lakhal ym., 2021).  Hybridiopetus on joustavaa oppimista ja opetusta, joka tapahtuu samanaikaisesti sekä lähi- että etäopetuksena. Joustavuutensa ansiosta hybridiopetus mahdollistaa sekä opiskelun että opettamisen paikkakunnasta/maasta riippumatta, sekä asynkronisena että synkronisena. Covid19 -pandemia on kiihdyttänyt edelleen digitalisoitumista opetuksessa, siirtäen opetuksen lähes kokonaan digitaaliseen muotoon ja erilaisten digitaalisten oppimismenetelmien avulla toteutetuksi. On siis tärkeää, että opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa ja uusia, joustavia opetusmenetelmiä opetuksessaan ja pystyvät ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan.  Opettajien osaamisen kehittäminen on koko opettajuuden kestävä prosessi, ja vaatii jokaiselta tulevalta opettajalta jatkuvaa oman osaamisen tunnistamista ja kehittämistä.

 

TerOpe-kärkihankkeessa (Mikkonen ym., 2019) yhdeksi sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen kehittämisen haasteeksi on noussut juuri digipedagogisten taitojen osaaminen ja niiden kehittyminen. Tiedämme, että digipedagogisten taitojen kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti resursseja, jotta pystytään luomaan laajempia opintokokonaisuuksia valtakunnallisesti. Tätä määrittelee hyvin pitkälle koulutusorganisaatioiden rahoitus ja sen kehitys. Koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulisi huomioida, että määritettäisiin sellainen opettajien määrä ja opettajan työnkuva, joka mahdollistaisi myös osaamisen kehittämisen. Koska WHO (2013, 2022) on raporteissaan ennustanut, että sosiaali- ja terveysala tulee kohtaamaan vuoteen 2035 mennessä laajan työntekijöiden vajauksen, tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta myös osaavia ja hyvinvoivia opettajia kouluttamaan heitä. Terveystieteiden opettajien koulutuksen veto- ja pitovoiman tulisi olla siis jatkuvaa ja myös riittävää. Kuinka tähän voitaisiin vastata? Ainakin terveysalan opettajien työn kuormittavuuden huomioimisella ja sisältöä uudistamalla sekä turvaamalla jokaiselle mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti ja säännöllisesti. Tämä vaatii koulutusorganisaatioilta systemaattisuutta.

 

Tulevana soteku-alan opettajana uran alkuvaiheessa uskon tarvitsevani tukea vielä näillä monilla opettajan osaamisen alueilla, etenkin digitaalisen osaamisen alueella. Hyvä osaaminen suojelee työuupumukselta, jolle uransa alkuvaiheessa olevat terveysalan opettajat ovat alttiita. Myös tutkimukset (Brown & Sorrell, 2017; Mikkonen ym., 2019; Nokelainen ym. 2019; Schleicher, 2011) ovat osoittaneet, että soteku-alan opettajat tarvitsevat tukea uransa alkuvaiheessa muun muassa työaikasuunnittelun ja täydennyskoulutuksen muodossa ja hyötyvät mentoroinnista. Mentoreilta saadun tuen ja neuvojen avulla uransa alkuvaiheessa oleva soteku-alan opettaja voi kokea saavansa ystävällisen vastaanoton uudessa työpaikassaan sekä saada varmuutta omaan toimintaansa. Tällöin myös heidän työhyvinvointinsa lisääntyisi ja sitoutuminen työorganisaatioon kasvaisi. Tämä lienee meidän kaikkien yhteinen tavoite.

 

Meillä, tulevilla terveystieteiden maistereilla, on myös vastuumme olla kouluttamassa tulevaisuuden korkean osaamisen tason omaavia sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan asiantuntijoita. Voimme olla omalta osaltamme luomassa asianmukaista ja laadukasta koulutusta, jotta ala pysyisi mahdollisimman houkuttelevana sekä pitovoimaisena. Kaipaamme tukea ja ohjausta siihen, että pystymme jatkuvasti kehittämään osaamistamme, ja meidät otetaan vastaan työyhteisössä kollegiaalisesti ja ymmärtäväisesti ja saamme perehdytystä työhömme. Tuomme myös osaamistamme sekä uusia ideoita ja ajatuksia työyhteisöön. Toivottavasti tähän suodaan mahdollisuus.

 

Merja Kokko

Kirjoittaja on sh, TtM-opettajaopiskelija Oulun yliopistosta Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksiköstä ja on mukana tutkimusyksikön LearnHybrid-hankkeessa suunnittelemassa hybridiopetusosaamisen koulutusta. Koulutus pilotoidaan marraskuussa ja tarjotaan jatkossa kaikille avoimena koulutuksena. Kirjoittaja tutkii gradussaan hybridiopetuskoulutuksen (pilottikoulutus) vaikuttavuutta opettajien hybridiopetusosaamiseen korkeakoulutuksessa

 

 

Kuvien lähde: Pixabay

Lähteet:

Brown, T., & Sorrell, J. (2017). Challenges of Novice Nurse Educator’s Transition From Practice to Classroom. Teaching & Learning in Nursing, 12(3), 207–211. https://doiorg./10.1016/j.teln.2017.03.002

Dicke, T., Parker, P.D., Holzberger, D., Kunina- Habenicht, O., Kunter, M. & Leutner, D. (2015).
Beginning teachers`efficacy and emotional exhaustion: Latent changes, reciprocity, and the
influence of professional knowledge. Contemporary Educational Psychology 41, 65–72.
https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2014.11.003

Form J. (2017) Pedagogical digital competence – between values, knowledge and skills. Higher Education Studies 7(2), 43–50.

Huhtasalo, J., Blomberg, A. & Kallio, K.-M. (2021). Digitaalisen opetusteknologian vaikutukset opettajien asiantuntijuuteen ja ammatti-identiteettiin yliopistoissa. Yliopistopedagogiikka, Journal of University Pedagogy. Haettu 1.9.2022 osoitteesta https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/14/digitaalisen-opetusteknologian-vaikutukset-opettajien-asiantuntijuuteen-ja-ammatti-identiteettiin-yliopistoissa/

Lakhal, S., Bateman, D. & Bédard, J. (2017). Blended Synchronous Delivery Modes in Graduate Programs: A Literature Review and How it is Implemented in the Master Teacher Program. Collected essays on learning and teaching, 10, 47–60. https://doi.org/10.22329/celt.v10i0.4747

Lakhal, S., Mukamurera, J., Bédard, M., Heilporn, G. & Chauret, M. (2021). Students and instructorsʼ perspective on blended synchronous learning in a Canadian graduate program. Journal of Computer Assisted Learning 37(5), 1–14.  https://doi.org/10.1111/jcal.12578

Mikkonen, K., Ojala, T., Sjögren, T., Piirainen, A., Koskinen, C., Koskinen, M., . . . Kääriäinen, M. (2018). Competence areas of health science teachers – A systematic review of quantitative studies. Nurse education today, 70, 77–86. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.08.017 

Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H-M., Lähteenmäki, M-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. (2019). TerOpe -kärkihanke. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen: Osaavat opettajat yhdessä! Oulun yliopisto. Juvenes Print.

Nokelainen, A., Kuivanen, H., Koskimäki, M., Lähteenmäki M-L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O.,
Sjögren, T., Mikkonen, K., Kääriäinen, M., Koskinen, C., Saaranen, T., Sormunen, M.,
Salminen, L. & Koivula, M. (2019). Täydennyskoulutustarpeet ja täydennyskoulutuksen
merkitys uransa alussa olevien sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan
ammattikorkeakouluopettajien osaamiselle. Hoitotiede 31 (4), 231–245.

Singh, J., Steele, K. & Singh, L. (2021). Combining the Best of Online and Face-to-Face Learning: Hybrid and Blended Learning Approach for COVID-19, Post Vaccine, & Post-Pandemic World. Journal of educational technology systems, 50(2), 140–171. https://doi.org/10.1177/00472395211047865

Sipilä, K. (2014). Educational use of information and communications technology: teachers’ perspective. Technology, Pedagogy and Education, 23(2), 225–241.

Sormunen, M., Heikkilä, A., Salminen, L., Vauhkonen, A. & Saaranen, T. (2021). Learning Outcomes of Digital Learning Interventions in Higher Education: A Scoping Review. Computers, informatics, nursing, 40(3), 154–164. https://doi.org/10.1097/CIN.0000000000000797

Suárez-Rodríguez, J., Almerich, G., Orellana, N. & Díaz-García, I. (2018). A basic model of integration of ICT by teachers: competence and use. Educational Technology Research and Development, 66(5), 1165–1187.

Vauhkonen, A., Saaranen, T. K., Pajari, J., Salminen, L., Koskinen, C., Koskinen, M. K., Koivula, M., Lähteenmäki, M. L., Sjögren, T., Korpi, H., Ryhtä, I., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. & . Sormunen, M. (2020). Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen. Hoitotiede, 32(3), 204–217. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe202201189142  

WHO (World Health Organization). (2013). Global health workforce shortage to reach 12.9 million in coming decades. WHO publication. Available at: https://apps.who.int/mediacentre/news/releases/2013/health-workforce-shortage/en/index.html

WHO (World Health Organization). (2016) Nurse Educator Core Competencies. WHO Document Production Services, Geneva, Switzerland. Available 15.12.2021 at: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/nurse_educator050416.pdf

WHO (World Health Organization). (2022) and care workforce in Europe: time to act. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2022. Haettu 26.9.2022 osoitteesta https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289058339