4. Ratkaisuja hybridiopetuksen kehittämiseen

 

Hyvät lukijat.

Syyslukukausi alkaa olla lopuillaan ja hankkeemme ensimmäinen pilottiopintojakso päättyi kuluvalla viikolla. Syksyn aikana integroimme Design Thinking -työpajoista nousseita ideoita opetukseen ja kehitimme myös lisää uusia ideoita yhdessä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikön kanssa. Jatkamme ideoiden integroimista ja testaamista kevätlukukaudella. Tilojen ja tekniikan suhteen otimme syksyn aikana käyttöön uuden hybridiopetusta (samanaikaista lähi- ja etäopetusta) varten suunnitellun järjestelmän, joka tulee käyttöön Oulun yliopistossa entistä laajemmin tulevan vuoden aikana ja se onkin käytössä jo organisaation tietyissä yksiköissä. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa opetustilojen teknologiaa, tukea äänentoistoa kattomikrofonilla ja tehdä teknologian käytöstä yksinkertaisempaa opettajille myös muunlaisessa opetuksessa. Syksyn aikana totesimme sekä teknologiaan että hybridiopetuksen pedagogiseen suunnitteluun liittyviä asioita, joita haluamme nostaa esiin tässä blogissa.

Opetustilojen tekniikan päivittäminen alkoi pilottiopintojakson alkaessa. Luokkatilan infrastuktuurin osalta teimme hyviä havaintoja (tilan rakenne ja kaiukumisen estäminen, sähköpistokkeiden sijoittelu opiskelijoiden koneita varten jne.). Tiloja ollaan päivittämässä, jotta ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden oppimista ja teknologisten laitteiden käyttöä koko päivän ajan. Osassa luokista on mahdollista ottaa käyttöön Clevertouch -näyttö, mutta sitä ei meillä ollut vielä syksyllä käytössä. Haasteita tuli esiin luokkatilaa kuvaavan kameran käytössä, mihin ratkaisuna on hybridiopetustiloihin asennettavat korkealaatuista kuvaa lähettävät 360̊ kamerat. Tällä vältytään irrallisen kameran sijoittamiselta/siirtämiseltä ja siten myös opettajan kuormittumiselta opetuksen aikana. Alkusyksystä kokeilimme myös heiteltävää mikrofoninoppaa, mutta totesimme, että kattomikrofoni on paljon helpompi ratkaisu äänentoistoon.

                             

                                Paneeli, josta hallitaan tekniikkaa (ääni, kuva).

                                

                               Sennheiserin kattomikrofoni   ja korkealaatuinen kamera   

                             

                                Clevertouch- näyttö, joka mahdollistaa esim. piirtämisen

                                tai esityksen jakamisen o365- ohjelman kautta.

Opettajan näkökulmasta hybridiopetus tarjoaa joustavuutta opetusmenetelmiin. Se vaatii opettajalta tekniikan hallintaa siltä osin, että opettaja osaa käynnistää järjestelmän, tarkistaa ääniasetukset, säätää kattomikrofonin äänitasoa, omaa äänenvoimakkuuttaan, hallita näytön jakamista, vaihdella gallerianäkymää (mahdollinen immersive view) sekä etukäteen valmistella käyttämänsä menetelmän, esim. o365- ympäristön opetukseen. Meille vahvistui myös aiemman tutkimustiedon kautta saatu tieto siitä, että opettajan pedagoginen suunnitelma on tärkeä. Jos opetuksessa on ulkopuolisia asiantuntijoita, heidän perehdyttämisensä erilaisiin teknisiin toimintoihin on myös huomioitava. Opettajien välinen työnjako on hyvä sopia etukäteen niin, että se näyttäytyy myös opiskelijalle selkeänä. Huomasimme myös kansallisen Zoomin breakout room -toiminnon katkon aikana, että opettajalta vaaditaan joustavuutta ja kykyä muuttaa suunnitelmaansa ja esimerkiksi siirtymään toiseen videokokousohjelmaan tarvittaessa. Tämä vaatii myös opiskelijoilta joustavuutta ja ongelmanratkaisutaitoa, mitä työelämäkin vaatii.

Meille vahvistui syksyn aikana, että opettajan tulee harkita, milloin hybridiopetus tuo opetukseen lisäarvoa; kaikkeen opetukseen hybridi ei ole paras mahdollinen opetusmenetelmä. Hybridiopetus toi kuitenkin tämän syksyn aikana joustoa opiskeluun, vaikkakin opiskelijoita oli myös haastava saada takaisin kampukselle. Koronan tuoma epävarmuus toi oman haasteensa, mutta toimimme organisaation yhteisten ohjeiden mukaan. Totesimme, että opettajan kannalta on tärkeää tietää, paljonko opiskelijoita tulee lähiopetukseen. Opiskelijat ilmoittautuivat lähiopetukseen etukäteen ja olemme myös selvittäneet ilmoittautumiseen opiskelijalähtöistä menetelmää, joka ei kuormittaisi opettajaa. 

                         

Hybridiopetustilanne. Opetuksessa on mukana opintojakson opettajan lisäksi asiantuntija. Tiimiopettaja toimii verkkotuutorina ja osallistuu opetukseen etänä. Kamera kuvaa luokan nurkasta opetusta. (Kuva: S.P-S)

Uudet menetelmät ja teknologia vaativat hyvät ohjeet ja sopeutumista myös opiskelijoilta. Syksyn opintojaksolla (opiskelijoita opintojaksolla reilut 40) loimme yhteiset hybridiopetuksen pelisäännöt opiskelijoiden kanssa yhdessä keskustellen. Sovimme esimerkiksi kameroiden käytöstä: sen käyttöön ei voi velvoittaa, mutta yhteisesti sopimalla ja yksityisyys huomioiden siihen sitouduttiin. Kameroiden käyttöön edelleen liittyyy haasteita (esim. nettiyhteyshaasteet). Opiskelijat kokivat haluavansa aikaa myös yhteiselle keskustelulle ja arvostivat yhdessä tekemistä. Opintojaksolla yhteisölliselle oppimiselle oli varattu aikaa, ja jatkossa on tärkeää miettiä vielä tarkemmin, millaisia tehtäviä opetuskerralla on, ja että aikaa yhteisölliselle oppimiselle on varattu riittävästi. Jatkossa voidaan ehkä sopia opiskelijoiden kanssa myös siitä, jos yhteisesti sovituissa pelisäännöissä on haasteita. Hybridiopetus vie jonkin verran enemmän aikaa, joten tauotuksen merkitys korostui, ja myös tästä sovittiin huolehdittavan. Ilmapiirin tukemiseen tulee myös kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa opiskelijoiden oppimiseen.

Opiskelijoiden vuorovaikutuksen edistämiseksi kokeilimme opintojaksolla soveltavaa learning café -menetelmää o365- ympäristössä, jossa pienryhmät etenevät kansiosta toiseen ja näkivät sekä pystyivät antamaan palautetta toistensa tuotoksista. Tämä menetelmä toimii opetuksessa, jossa on paljon opiskelijoita ja antaa myös opettajille mahdollisuuden seurata opiskelijoiden etenemistä. Aktivoivina menetelminä käytimme perinteisiä työkaluja, kuten Padletia ja Flingaa, joissa opiskelijoiden vertaisarviointia ja vuorovaikutusta pyrittiin tukemaan rakentamalla alusta tätä tukevaksi. Zoomin Annotations -työkaluja käytimme jonkin verran. Sovellukset tarjoavat monipuolisuutta ja aktivoivat opiskelijoita.

Hankkeen Design Thinking -työpajoissa tuli esille, että pienryhmien muodostamista voisi monipuolistaa. Syksyn opintojaksolla etäryhmät muodostivat omia pienryhmiään ja lähiopiskelijat omiaan, mutta kokeilimme opintojaksolla myös sekaryhmiä, eli pienryhmässä oli sekä lähi- että etäopiskelijoita. Opiskelijat olivat varautuneet tunnille omilla kuulokkeilla, mikä mahdollisti tällaisen työskentelyn. Tämä mahdollistui luokassa, jossa oli huomioitu äänieritys ja mahdollisuus siirtyä oman ryhmän kanssa hieman erilleen muista opiskelijoista. Muutama ryhmä poistui muihin tiloihin työskentelemään. Toki lähiopetukseen tuleva opiskelija tulee opetukseen etenkin kasvotusten tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi, mutta on tärkeää, ettei tekniikka rajoittaisi ryhmien muodostamista ja vuorovaikutusta voitaisiin edistää myös lähi- ja etäryhmien välillä. Opiskelijoiden vuorovaikutusta tuettiin myös verkkotuutorin avulla, joka huolehti chatin kysymyksiin vastaamisesta, ja opiskelijat käyttivätkin chatia aktiivisesti. Viimeisellä opetuskerralla kohtasimme tilanteen, jossa lähiopettaja oli estynyt olemaan fyysisesti luokassa. Tämäkin onnistui! Opiskelijat esittivät hybridinä omia esityksiään sekä vertaisarvioivat toisiaan. Sekä esittävät että esityksiä vertaisarvioivat ryhmät muodostuivat etä- ja lähiopiskelijoista. 

Keväällä jatkamme erilaisten menetelmien kokeilua pienemmässä opetusryhmässä. Ideoina meillä on mm. lähi- ja etäopiskelijoista muodostuvat vastavuoroiset ryhmät, draama, erilaiset aktivoivat kyselyt sekä menetelmät. Menetelmien ideoimisessa pyritään tukemaan etä- ja lähiopiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä työpajoissa nousseita opiskelijoiden ja opettajien tarpeita. Pakopelimenetelmää on käytetty ja kehitetty mm. perusopetuksessa, ja se voisi toimia myös korkeakouluopetuksessa tietyissä opinnoissa. Hankeyhteistyötä muiden hybridiopetusta ja opettajien osaamista kehittävien hankkeiden kanssa on edistetty ja meillä on keväälle suunnitelmissa toteuttaa yhteinen tapahtuma - hybridinä.

Kehitämme opettajille ensi vuoden syksyllä 2 op täydennyskoulutuksen hybridiopetusosaamisen tueksi ja yliopiston tasolla koulutusta on myös tulossa järjestelmien päivitysten myötä. Lisäksi meillä on ajatus lisätä opiskelijoiden tietoisuutta eri opetusmenetelmistä ja ns. pelisäännöistä jatkossa jo opiskelujen orientaatioviikolle.

Odotamme innolla kevättä! Opiskelijoiden ja opettajien kanssa tehty yhteistyö on ollut antoisaa ja tunnistettuja haasteita pyritään ratkaisemaan - yhdessä.

Mukavaa joulun aikaa blogin seuraajille!

Sari, Tiina ja Heli