6. Kuinka tukea opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja vuorovaikutusta hybridiopetuksessa? -LearnHybrid- hankkeessa kehitetään ratkaisuja

Hyvät lukijat,

Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen sekä vuorovaikutus muiden opiskelijoiden kanssa yhteisen tiedon ja ymmärryksen rakentamiseksi ovat keskeisiä laadukkaan oppimisen kannalta (Miyake & Kirschner, 2014). Kun LearnHybrid -hankkeessa kartoitettiin opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia ja tarpeita hybridiopetukseen eli yhtäaikaiseen lähi- ja etäopetukseen liittyen, sekä Design Thinking -työpajoissa että opiskelijoiden kokemuksissa toimiva vuorovaikutus nimettiin yhdeksi hybridiopetuksen ja -oppimisen keskeiseksi haasteeksi. 

Tapahtuipa oppiminen lähiopetuksena, etäopetuksena tai molemmat tavat yhdistävänä hybridiopetuksena, se vaatii aina opiskelijalta itseltään aktiivista roolia oman oppimisensa suunnittelussa, tarkkailussa sekä arvioinnissa (Zimmerman, 2002). Lähiopetukseen verrattuna hybridiopetuksessa oman oppimisen säätelytaidot korostuvat ja aktiivinen osallistuminen opetukseen voi vaatia enemmän motivaatiota ja sitoutumista. Etänä osallistuvaa opiskelijaa saattaa esimerkiksi houkuttaa multitasking, jolloin hän laittaa etäyhteyden päälle ja tekee jotain muuta – tuskin se haittaa? Toisaalta hybridinä toteutettu opetus voi antaa opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella omaa oppimistaan joustavammin ja rakentaa esimerkiksi oma oppimisympäristönsä kotiin niin, että keskittyminen ilman ulkoisia häiriötekijöitä on helpompaa. 

Vaikka hybridiopetuksessa annettaisiin tilaa vuorovaikutukselle ja opiskelijat olisivat motivoituneita oppimaan, laadukasta kriittistä ajattelua, argumentointia ja yhteistä pohdintaa ei tapahdu automaattisesti, sillä korkealaatuinen yhteisöllinen tiedonrakentelu vaatii pohjakseen turvallisen sosio-emotionaalisen ilmapiirin (Barron, 2003; Isohätälä et al., 2018). Osallistuessaan hybridiopetukseen opiskelija voi tuntea olonsa esimerkiksi epävarmaksi: Uskallanko esittää oman näkökulmani vai olisiko helpompi vain kirjoittaa chattiin? Lukeeko chatia kukaan? Voinko laittaa kameran päälle? Jäänkö ryhmän ulkopuolelle, jos en pääse osallistumaan opetukseen paikan päälle? 

Yllä kuvailevamme haasteet ovat varmasti tuttuja myös hybridiopetusta toteuttaneille opettajille. Miten opiskelijat saataisiin osallistumaan ja kommunikoimaan? Entä kuinka huomioida lähi- ja etäopiskelijoita tasavertaisesti? Vastataksemme opiskelijoiden sekä opettajien tarpeisiin, LearnHybrid -hankkeessa on etsitty keinoja siihen, kuinka opiskelijoiden aktiivista osallistumista hybridiopetukseen voitaisiin tukea niin, että heillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet oppia uutta vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden kanssa. Huomiota ei ole kiinnitetty vain oppimiseen liittyviin tiedollisiin tekijöihin, vaan yhdeksi tärkeäksi elementiksi on nostettu myös opiskelijoiden sosio-emotionaalisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä turvallisen ilmapiirin luominen. 

Sosio-emotionaalisen vuorovaikutuksen kautta ryhmän jäsenet voivat rakentaa oppimista tukevaa, turvallista ilmapiiriä esimerkiksi kehittämällä ryhmän jäsenten välistä luottamusta ja yhtenäisyyttä, tarjoamalla ja saamalla tukea muilta ryhmän jäseniltä sekä ilmaisemalla ja jakamalla oppimiseen liittyviä tunteitaan (Bakhtiar et al., 2018). Kun hybridiopetukseen kehitetään uusia oppimisen teoriaan ja tutkimustietoon perustuvia menetelmiä, se voi parhaimmillaan tarjota opiskelijoille oppimista tukevan oppimisympäristön sekä joustavammat mahdollisuudet osallistua opetukseen ilman, että opetuksen ja oppimisen laadusta tarvitsee tinkiä. Uudenlainen hybridioppimisympäristö auttaa myös opiskelijoita omaksumaan uusien teknologioiden käyttöä ja harjoittelemaan tulevaisuudessa yhä enemmän korostuvia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaissa konteksteissa.

Hankkeessa tehtävään kehitystyö alkoi lokakuussa pidetyissä Design Thinking -työpajoissa, joihin osallistui sekä opettajia, koulutuspäälliköitä, teknologia-asiantuntijoita että hybridiopetukseen osallistuvia opiskelijoita. Työpajoissa ideoituja opetusmenetelmiä on jo pilotoitu terveystieteiden opintojen opintojaksoilla ja kehitystyö jatkuu koko kevään ajan. Myöhemmin syksyllä 2022 LearnHybrid -hankkeessa toteutetaan opettajille täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on lisätä opettajien kykyä toteuttaa laadukasta hybridiopetusta ja näin myös vähentää opettajien kuormitusta. 

Koska toimiva vuorovaikutus on yksi laadukkaan oppimisen kulmakivistä, mutta myös yksi isoimmista haasteista hybridiopetuksen toteuttamisessa, alustavien suunnitelmien mukaan yksi koulutuksen osa-alueista tulee kohdistumaan erityisesti vuorovaikutuksen tukemiseen. Kehitystyöhön osallistuu myös terveystieteiden ja oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikön maisteriopiskelijoita, jotka tekevät hankkeessa opintoihinsa liittyviä oppimistehtäviä, kuten pro gradu -tutkielmia. Terveystieteiden maisteriopiskelijat ovat avainasemassa opiskelijoiden kokemusten kartoittamisessa sekä opettajien hybridiopetusosaamisen arvioimisessa kansallisesti kerätyllä aineistolla, kun taas oppimisen ja koulutusteknologian opiskelijat tulevat osallistumaan opetusmenetelmien kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelemiseen vuorovaikutuksen tukemisen osalta. Opiskelijoilla on myös iso rooli opettajille suunnatun hybridiopetusosaamisen mittarin rakentamisessa sekä opettajien hybridiopetuskoulutuksen pilotin vaikuttavuuden kuvaamisessa, jotta koulutuksesta saadaan rakennettua kaikille avoin ja tarpeita vastaava koulutus.

Päivitämme blogiin lisää tietoa kehittämistämme ratkaisuista kevään aikana – seuraathan blogiamme!

Tiina, Sari ja Heli

Lähteet

Bakhtiar, A., Webster, E. A., & Hadwin, A. F. (2018). Regulation and socio-emotional interactions in a positive and a negative group climate. Metacognition and Learning, 13(1), 57–90. https://doi.org/10.1007/s11409-017-9178-x

Barron, B. (2003). When Smart Groups Fail. Journal of the Learning Sciences, 12(3), 307–359. https://doi.org/10.1207/S15327809JLS1203

Isohätälä, J., Näykki, P., Järvelä, S., & Baker, M. J. (2018). Striking a balance: Socio-emotional processes during argumentation in collaborative learning interaction. Learning, Culture and Social Interaction, 16(February 2017), 1–19. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2017.09.003

Miyake, N., & Kirschner, P. A. (2014). The social and interactive dimensions of collaborative learning. The Cambridge Handbook of the Learning Sciences, Second Edition, 418–438. https://doi.org/10.1017/CBO9781139519526.026

Zimmerman, B. J. (2002). Becoming a Self-Regulated Learner: An Overview. Theory Into Practice, 41(2), 64–70. https://doi.org/10.1207/s15430421tip4102

5. Hybridikoulutusmalli kevään agendalla

Hei lukijat,

Vuosi vaihtui, ja helmikuu on jo pian puolessa välissä. Syksyn työskentely on antanut hyvät lähtökohdat tämän kevään työskentelylle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kevään aikana meillä on tavoitteena rakentaa teoriaan pohjautuva hybridikoulutusmalli olemassa olevasta sekä hankkeen aikana kerätystä tiedosta sekä suunnitella toista työpakettiamme eli opettajille suunnattua hybridiopetuskoulutusta. 

Olemme luoneet Oulun yliopistossa muiden digipedagogiikkaa ja opetusta kehittävien hankkeiden kanssa verkoston, ja rakennamme parhaillaan toukokuulle 18.5 yhteistä, avointa tapahtumaa liittyen digipedagogisiin ratkaisuihin ja hybridiopetukseen. Tapahtumassa on asiantuntijapuheenvuoroja, paneeli sekä avointa keskustelua hyvistä opetuskäytänteistä. Laitathan päivänmäärän jo kalenteriin! Yhteistyö erilaisten kehittämishankkeiden (osa ESR-hankkeita) kesken on tärkeää, koska jaamme yhteisiä tavoitteita opetuksen kehittämisestä ja opettajien kuormittuneisuuden vähentämisestä ja meillä on myös toisillemme annettavaa. Myös organisaation tasolla tapahtuu paljon: on teknologiapäivityksiä kampuksille sekä henkilökunnalle tarjottavaa tekniikkakoulutusta.

Alkuvuodesta olemme rakentaneet yhteistyötä yhä tiiviimmin myös Opetuksen ja Koulutusteknologian yksikön kanssa, mikä tarjoaa oppimisen tutkimuksen tuoreen tutkimustiedon ja mahdollisuudet luoda hybridikoulutusmallista siten myös vahvasti oppimisen tukemiseen painottuvan, vaikka teknologia näyttelee vielä isoa roolia hybridiopetuksessa.

Syksyllä ideoitujen ja kehitettyjen opetuksen eri menetelmien pilotointi myös jatkuu kevään aikana. Lisäksi meillä on viisi innokasta terveystieteiden maisteriopiskelijaa tuottamassa tietoa hybridiopetuksesta.

Tästä on ilo jatkaa eteenpäin. Olemme kirjoittamassa kevään aikana blogissamme yhteisöllisestä oppimisesta, sosioemotionaalisesta vuorovaikutuksesta sekä hybridiopetuspilotoinneista ja koulutusmallin rakentumisesta.

Kuva: Pixabay

Sari, Tiina ja Heli