4. Ratkaisuja hybridiopetuksen kehittämiseen

 

Hyvät lukijat.

Syyslukukausi alkaa olla lopuillaan ja hankkeemme ensimmäinen pilottiopintojakso päättyi kuluvalla viikolla. Syksyn aikana integroimme Design Thinking -työpajoista nousseita ideoita opetukseen ja kehitimme myös lisää uusia ideoita yhdessä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikön kanssa. Jatkamme ideoiden integroimista ja testaamista kevätlukukaudella. Tilojen ja tekniikan suhteen otimme syksyn aikana käyttöön uuden hybridiopetusta (samanaikaista lähi- ja etäopetusta) varten suunnitellun järjestelmän, joka tulee käyttöön Oulun yliopistossa entistä laajemmin tulevan vuoden aikana ja se onkin käytössä jo organisaation tietyissä yksiköissä. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa opetustilojen teknologiaa, tukea äänentoistoa kattomikrofonilla ja tehdä teknologian käytöstä yksinkertaisempaa opettajille myös muunlaisessa opetuksessa. Syksyn aikana totesimme sekä teknologiaan että hybridiopetuksen pedagogiseen suunnitteluun liittyviä asioita, joita haluamme nostaa esiin tässä blogissa.

Opetustilojen tekniikan päivittäminen alkoi pilottiopintojakson alkaessa. Luokkatilan infrastuktuurin osalta teimme hyviä havaintoja (tilan rakenne ja kaiukumisen estäminen, sähköpistokkeiden sijoittelu opiskelijoiden koneita varten jne.). Tiloja ollaan päivittämässä, jotta ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden oppimista ja teknologisten laitteiden käyttöä koko päivän ajan. Osassa luokista on mahdollista ottaa käyttöön Clevertouch -näyttö, mutta sitä ei meillä ollut vielä syksyllä käytössä. Haasteita tuli esiin luokkatilaa kuvaavan kameran käytössä, mihin ratkaisuna on hybridiopetustiloihin asennettavat korkealaatuista kuvaa lähettävät 360̊ kamerat. Tällä vältytään irrallisen kameran sijoittamiselta/siirtämiseltä ja siten myös opettajan kuormittumiselta opetuksen aikana. Alkusyksystä kokeilimme myös heiteltävää mikrofoninoppaa, mutta totesimme, että kattomikrofoni on paljon helpompi ratkaisu äänentoistoon.

                             

                                Paneeli, josta hallitaan tekniikkaa (ääni, kuva).

                                

                               Sennheiserin kattomikrofoni   ja korkealaatuinen kamera   

                             

                                Clevertouch- näyttö, joka mahdollistaa esim. piirtämisen

                                tai esityksen jakamisen o365- ohjelman kautta.

Opettajan näkökulmasta hybridiopetus tarjoaa joustavuutta opetusmenetelmiin. Se vaatii opettajalta tekniikan hallintaa siltä osin, että opettaja osaa käynnistää järjestelmän, tarkistaa ääniasetukset, säätää kattomikrofonin äänitasoa, omaa äänenvoimakkuuttaan, hallita näytön jakamista, vaihdella gallerianäkymää (mahdollinen immersive view) sekä etukäteen valmistella käyttämänsä menetelmän, esim. o365- ympäristön opetukseen. Meille vahvistui myös aiemman tutkimustiedon kautta saatu tieto siitä, että opettajan pedagoginen suunnitelma on tärkeä. Jos opetuksessa on ulkopuolisia asiantuntijoita, heidän perehdyttämisensä erilaisiin teknisiin toimintoihin on myös huomioitava. Opettajien välinen työnjako on hyvä sopia etukäteen niin, että se näyttäytyy myös opiskelijalle selkeänä. Huomasimme myös kansallisen Zoomin breakout room -toiminnon katkon aikana, että opettajalta vaaditaan joustavuutta ja kykyä muuttaa suunnitelmaansa ja esimerkiksi siirtymään toiseen videokokousohjelmaan tarvittaessa. Tämä vaatii myös opiskelijoilta joustavuutta ja ongelmanratkaisutaitoa, mitä työelämäkin vaatii.

Meille vahvistui syksyn aikana, että opettajan tulee harkita, milloin hybridiopetus tuo opetukseen lisäarvoa; kaikkeen opetukseen hybridi ei ole paras mahdollinen opetusmenetelmä. Hybridiopetus toi kuitenkin tämän syksyn aikana joustoa opiskeluun, vaikkakin opiskelijoita oli myös haastava saada takaisin kampukselle. Koronan tuoma epävarmuus toi oman haasteensa, mutta toimimme organisaation yhteisten ohjeiden mukaan. Totesimme, että opettajan kannalta on tärkeää tietää, paljonko opiskelijoita tulee lähiopetukseen. Opiskelijat ilmoittautuivat lähiopetukseen etukäteen ja olemme myös selvittäneet ilmoittautumiseen opiskelijalähtöistä menetelmää, joka ei kuormittaisi opettajaa. 

                         

Hybridiopetustilanne. Opetuksessa on mukana opintojakson opettajan lisäksi asiantuntija. Tiimiopettaja toimii verkkotuutorina ja osallistuu opetukseen etänä. Kamera kuvaa luokan nurkasta opetusta. (Kuva: S.P-S)

Uudet menetelmät ja teknologia vaativat hyvät ohjeet ja sopeutumista myös opiskelijoilta. Syksyn opintojaksolla (opiskelijoita opintojaksolla reilut 40) loimme yhteiset hybridiopetuksen pelisäännöt opiskelijoiden kanssa yhdessä keskustellen. Sovimme esimerkiksi kameroiden käytöstä: sen käyttöön ei voi velvoittaa, mutta yhteisesti sopimalla ja yksityisyys huomioiden siihen sitouduttiin. Kameroiden käyttöön edelleen liittyyy haasteita (esim. nettiyhteyshaasteet). Opiskelijat kokivat haluavansa aikaa myös yhteiselle keskustelulle ja arvostivat yhdessä tekemistä. Opintojaksolla yhteisölliselle oppimiselle oli varattu aikaa, ja jatkossa on tärkeää miettiä vielä tarkemmin, millaisia tehtäviä opetuskerralla on, ja että aikaa yhteisölliselle oppimiselle on varattu riittävästi. Jatkossa voidaan ehkä sopia opiskelijoiden kanssa myös siitä, jos yhteisesti sovituissa pelisäännöissä on haasteita. Hybridiopetus vie jonkin verran enemmän aikaa, joten tauotuksen merkitys korostui, ja myös tästä sovittiin huolehdittavan. Ilmapiirin tukemiseen tulee myös kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa opiskelijoiden oppimiseen.

Opiskelijoiden vuorovaikutuksen edistämiseksi kokeilimme opintojaksolla soveltavaa learning café -menetelmää o365- ympäristössä, jossa pienryhmät etenevät kansiosta toiseen ja näkivät sekä pystyivät antamaan palautetta toistensa tuotoksista. Tämä menetelmä toimii opetuksessa, jossa on paljon opiskelijoita ja antaa myös opettajille mahdollisuuden seurata opiskelijoiden etenemistä. Aktivoivina menetelminä käytimme perinteisiä työkaluja, kuten Padletia ja Flingaa, joissa opiskelijoiden vertaisarviointia ja vuorovaikutusta pyrittiin tukemaan rakentamalla alusta tätä tukevaksi. Zoomin Annotations -työkaluja käytimme jonkin verran. Sovellukset tarjoavat monipuolisuutta ja aktivoivat opiskelijoita.

Hankkeen Design Thinking -työpajoissa tuli esille, että pienryhmien muodostamista voisi monipuolistaa. Syksyn opintojaksolla etäryhmät muodostivat omia pienryhmiään ja lähiopiskelijat omiaan, mutta kokeilimme opintojaksolla myös sekaryhmiä, eli pienryhmässä oli sekä lähi- että etäopiskelijoita. Opiskelijat olivat varautuneet tunnille omilla kuulokkeilla, mikä mahdollisti tällaisen työskentelyn. Tämä mahdollistui luokassa, jossa oli huomioitu äänieritys ja mahdollisuus siirtyä oman ryhmän kanssa hieman erilleen muista opiskelijoista. Muutama ryhmä poistui muihin tiloihin työskentelemään. Toki lähiopetukseen tuleva opiskelija tulee opetukseen etenkin kasvotusten tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi, mutta on tärkeää, ettei tekniikka rajoittaisi ryhmien muodostamista ja vuorovaikutusta voitaisiin edistää myös lähi- ja etäryhmien välillä. Opiskelijoiden vuorovaikutusta tuettiin myös verkkotuutorin avulla, joka huolehti chatin kysymyksiin vastaamisesta, ja opiskelijat käyttivätkin chatia aktiivisesti. Viimeisellä opetuskerralla kohtasimme tilanteen, jossa lähiopettaja oli estynyt olemaan fyysisesti luokassa. Tämäkin onnistui! Opiskelijat esittivät hybridinä omia esityksiään sekä vertaisarvioivat toisiaan. Sekä esittävät että esityksiä vertaisarvioivat ryhmät muodostuivat etä- ja lähiopiskelijoista. 

Keväällä jatkamme erilaisten menetelmien kokeilua pienemmässä opetusryhmässä. Ideoina meillä on mm. lähi- ja etäopiskelijoista muodostuvat vastavuoroiset ryhmät, draama, erilaiset aktivoivat kyselyt sekä menetelmät. Menetelmien ideoimisessa pyritään tukemaan etä- ja lähiopiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä työpajoissa nousseita opiskelijoiden ja opettajien tarpeita. Pakopelimenetelmää on käytetty ja kehitetty mm. perusopetuksessa, ja se voisi toimia myös korkeakouluopetuksessa tietyissä opinnoissa. Hankeyhteistyötä muiden hybridiopetusta ja opettajien osaamista kehittävien hankkeiden kanssa on edistetty ja meillä on keväälle suunnitelmissa toteuttaa yhteinen tapahtuma - hybridinä.

Kehitämme opettajille ensi vuoden syksyllä 2 op täydennyskoulutuksen hybridiopetusosaamisen tueksi ja yliopiston tasolla koulutusta on myös tulossa järjestelmien päivitysten myötä. Lisäksi meillä on ajatus lisätä opiskelijoiden tietoisuutta eri opetusmenetelmistä ja ns. pelisäännöistä jatkossa jo opiskelujen orientaatioviikolle.

Odotamme innolla kevättä! Opiskelijoiden ja opettajien kanssa tehty yhteistyö on ollut antoisaa ja tunnistettuja haasteita pyritään ratkaisemaan - yhdessä.

Mukavaa joulun aikaa blogin seuraajille!

Sari, Tiina ja Heli

 

                                                       

 

3. Design thinking- työpajoista tukea kehittämistyöhön

Hyvät lukijat!

Lokakuussa pidimme opiskelijoille ja opettajille onnistuneet ja erittäin antoisat Design Thinking -työpajat. Design thinking on käyttäjälähtöinen ongelmanratkaisumenetelmä, jota voidaan käyttää monipuolisesti toimintojen ja palveluiden kehittämisessä. Työpajoissa saimme selvitettyä terveystieteiden opiskelijoiden sekä opettajien tarpeita liittyen hybridiopetukseen. Tarpeet loivat pohjaa ongelmien ja haasteiden määrittämiselle, mihin haettiin ratkaisuja pienryhmissä toteutetulla ideointivaiheella. Kehittämistyön kannalta olemme kokeneet tärkeäksi, että myös itse käyttäjät sitoutetaan kehitystyöhön ja että meillä on laaja, syvä ymmärrys heidän ajatuksistaan ja tunteistaan. Uusia opetusmenetelmiä tullaan kokeilemaan ja implementoimaan juuri alkaneella opintojaksolla sekä edelleen keväällä. Opiskelijoilta ja opettajilta saatu palaute on todella tärkeää opetusmenetelmien jatkuvan kehittämisen kannalta. 

Ideoista ja mallin kehittämisestä kuulet lisää tässä blogissa. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan blogiamme liittyen hybridikoulutusmallin  kehittämiseen!

Sivuston oikeasta reunasta ja tämän julkaisun alta löydät myös aikaisemmat julkaisumme, jossa kerromme hankkeesta sekä hankkeen ensiaskelista tämän syksyn opintojaksolla.

Terkuin,

Hankkeen tiimi Sari, Heli, Tiina ja Kristina (puuttuu kuvasta)

2. Hybridiopetuksen kehittämisen ensiaskeleet terveystieteiden koulutuksessa

 Mitä on hybridiopetus ja miten sitä on integroitu opetukseen?

Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka osaavat hyödyntää tutkimustietoa työssään. Koulutuksen on vastattava tarpeeseen kehittää eri asiantuntijoiden osaamista laadukkaasti (World Health Organization, 2016). Euroopan unioni on määrittänyt, mitä eri tutkintojen tasoilla opiskelijan tulisi saavuttaa tietojen, taitojen, vastuun ja itsenäisen toiminnan osalta (The European Qualification Framework, European Union, 2017). Koulutuksella vastataan myös kovaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa koskevaan työntekijäpulaan, koska asiantuntijoita tarvitaan kehittämään ja ylläpitämään muuttuvaa palvelujärjestelmää.

Digitalisaatio ja teknologia ovat kehityksen kulmakiviä eri asiantuntijoiden koulutuksessa (Ministry of Education and Culture, 2017; World Health Organization, 2016), mutta digitalisaatio on tuonut haasteita sekä opiskelijoille että opettajille etenkin Covid 19- pandemian aikana. Koska opetus muuttui pääsääntöisesti etäopetukseksi, sosiaalisten kontaktien määrä väheni, eivätkä opiskelijat päässeet kunnolla tutustumaan toisiinsa kasvotusten. Tämä on vaikuttanut myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Opettajat tarvitsevat taitoa tukea opiskelijoita, mutta myös välineitä oman työn hallintaan.

Hybridiopetus tarkoittaa tässä yhteydessä opetusta, jossa on mukana samanaikaisesti sekä lähi- että etäopiskelijoita (Lakhal et al., 2021; Wang & Huang, 2018). Menetelmä tarjoaa joustavan mahdollisuuden osallistua opetukseen paikasta riippumatta, mutta mahdollistaa kokemusten jakamisen opetustilanteessa yhtäaikaisesti muiden kanssa. Opetus voi mahdollistaa myös opiskelijoiden tarpeen sosiaaliseen kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Menetelmä on osa laajaa opetusmenetelmien joukkoa, ja vaatii teknologisten ja etenkin pedagogisten uusien ratkaisujen käyttöönottoa sekä sen arvioimista, milloin menetelmä on soveltuva opetukseen. On tarpeen luoda tehokkaita menetelmiä opiskelijoiden oppimisen sekä hyvinvoinnin tukemiseksi samalla huomioiden opettajien kuormittumisen keventäminen. Myös ohjeita hybridiopetukseen tarvitaan ja niitä on päivitetty Oulun yliopiston henkilökunnan ohjeisiin. LearnHybrid- hanke on vahvasti mukana kehittämässä ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin.

Tekniikka mahdollistaa laadukkaan kuvan sekä äänentoiston.

Hybridikoulutusmallin ensiaskeleet

Tutkimus on osoittanut, että opettajien pedagogiset ratkaisut ja teknologiset järjestelyt tulee ottaa hyvin huomioon hybridiopetusta suunniteltaessa. LearnHybrid –hankkeessa hybridiopintojaksojen rakentamisessa on hyödynnetty aiempia tutkimuksia, joita on tehty Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikössä (artikkelijulkaisu tulossa) sekä muualla maailmassa. Myös terveystieteiden opiskelijoiden hyvinvointia etäopiskelun aikana on tutkittu Covid 19- pandemian aikana (artikkelijulkaisu tulossa). Tekniset ratkaisut ovat olennaisia opetuksen sujuvuuden kannalta, ja niiden kehittäminen yliopiston tasolla on edistynyt viime kuukausien aikana. Edistystä on tapahtunut varsinkin äänentoiston suhteen, joka onkin tutkimusten mukaan erityistä huomiota vaativa asia. Vaikka teknologia on olennainen osa nykypäivän koulutusta ja työelämää, terveystieteiden koulutuksen kontekstissa pääpaino on kuitenkin oppimisessa. Yhteisöllinen oppiminen on yksi tärkeimmistä opetuksessa käytetyistä menetelmistä. LearnHybrid -hankkeessa teknologia nähdään yhdessä oppimisen ja vuorovaikutuksen mahdollistajana silloin, kun opiskelijat eivät voi olla läsnä kasvotusten.  Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän jäsenten vuorovaikutus on keskeisessä asemassa, sillä oppijat rakentavat yhdessä tietoa, ymmärrystä ja merkityksiä opittavasta asiasta. Yhteisöllinen oppiminen vaatiikin onnistuakseen opiskelijan omaa oppimisen säätelyä, ryhmän säätelyä sekä koko opiskeluyhteisön oppimisen säätelyä. Myös sosioemotionaaliset tekijät kuten tunteiden ilmaisu ja motivaatio ovat merkityksellisiä yhteisöllisen oppimisen onnistumisessa (Isohätälä et al., 2020; Järvenoja & Järvelä, 2013). LearnHybrid –hanke  toteutetaan yhteistyössä Oppimisen ja Koulutusteknologian yksikön (LET; https://www.oulu.fi/koulutusteknologia/) kanssa. Hankkeessa hyödynnetään LET-yksikön asiantuntijuutta yhteisöllisen oppimisen, oppimisen säätelyn sekä teknologiatuetun oppimisen osalta.

Kuvan lähde: Oulun yliopiston kuvapankki

Hybridimallin rakentaminen on alkanut syyslukukauden alussa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen maisteriopiskelijoiden tutkimusmenetelmien opintojaksolla, jossa on noin 45 terveystieteiden opiskelijaa. Opiskelijat ovat ilmoittautuneet etukäteen lähipäiviin, jotta opetushenkilöstö on ollut tietoinen opiskelijoiden määrästä. Opintojaksolla opettavat vierailevat opettajat ja asiantuntijat ovat olleet sekä läsnä luokassa että etänä. Opetuksessa on aina ollut läsnä opintojakson vastaava lähiopettaja sekä etänä oleva virtuaalituutori, joiden työnjako opetuksessa on etukäteen sovittu. Chatia on käytetty aktiivisesti ja virtuaalituutori on ottanut  vastuun huomioida siellä esitetyt kysymykset. Osa opiskelijoista on kokenut lähiopetuksen merkitykselliseksi, ja ovatkin olleet tyytyväisiä lähiopetukseen, mutta opiskelijoiden sitouttaminen ja vuorovaikutus vaativat kehittämistä.  Luokkatilana on ollut iso auditorio, mikä on tuonut haasteita etäosallistujien äänenlaatuun. Nyt käytössä on ollut heiteltävä Catchbox- noppa, mutta äänentoiston osalta luokkatilaa kehitetään parhaillaan rakentamalla sinne hybridiopetusta tukeva äänentoistojärjestelmä kattomikrofoneineen. On mielenkiintoista päästä testaamaan tätä myöhemmin syksyllä!

Terveisin,

Hankkeen tiimi

 

Lähteet

European Union, 2017. Recommendation on a European Qualifications Framework for lifelong learning and establishing a European Qualifications Framework for lifelong learning. Official Journal of the European Union. Council recommendation (2017/C 189/03). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32017H0615(01).

Isohätälä, J., Näykki, P., & Järvelä, S. (2020). Convergences of Joint, Positive Interactions and Regulation in Collaborative Learning. Small Group Research, 51(2), 229–264. https://doi.org/10.1177/1046496419867760

Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Regulating emotions together for motivated collaboration. In M. Baker, J. Andriessen, & S. Järvelä (Eds.), Affective Learning Together. Social and emotional dimensions of collaborative learning (pp. 162–181). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203069684

Ministry of Education and Culture, 2017. Higher education and research for the 2030s. The map of Vision (in Finnish). https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. 

Lakhal, S., Mukamurera, J., Bédard, M., Heilporn, G., Chauret, M., 2021. Students and instructorsʼ perspective on blended synchronous learning in a Canadian graduate program. Journal of Computer Assisted Learning 37(5), 1-14. https://doi.org/10.1111/jcal.12578

Wang, Q., Huang, C., 2018. Pedagogical, social and technical designs of a blended synchronous learning environment. British Journal of Educational Technology 49(3), 451-462. https://doi.org/10.1111/bjet.12558

World Health Organization, 2016. Global strategy on human resources for health: Workforce 2030.  https://www.who.int/hrh/resources/global_strategy_workforce2030_14_print.pdf?ua=1

1.

1. LearnHybrid hankkeen kuvaus

­­­                                                 Kuvan lähde: Oulun yliopiston kuvapankki

      Hybridikoulutusmalli terveystieteiden koulutukseen- hanke

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikössä on alkanut Euroopan rakenne-ja investointirahaston (ESR) rahoittama LearnHybrid- hanke, joka tukee oppimista ja osaamista hybridimallisessa opetuksessa. Hankkeen (1.8.2021 - 31.5.2023) tavoitteena on kehittää uusia kestäviä opettamisen ja ohjaamisen digitaalisia menetelmiä, joilla on positiivisia vaikutuksia terveydenhuollon tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä opetushenkilöstön osaamiseen.

LearnHybrid -hankkeessa laaditaan hybridiopetuksen toimintamalli sekä syksyllä 2022 koulutuskokonaisuus opettajille hybridimuotoisen opetuksen toteuttamisen ja opettajan osaamisen vahvistamiseksi. Koulutuskokonaisuus on jatkossa avoin kaikille.

Hankkeen tuottamat tulokset ovat välttämättömiä tulevien terveystieteen asiantuntijoiden riittävän osaamisen sekä opetuksen joustavuuden, laadun ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sekä opettajien osaamisen, koulutuksen suunnitteluun ja toteutuksen kehittämiseksi. Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa ja edelleen kehittää monialaisesti eri tieteenalojen ja jatkuvan oppimisen koulutustoteutuksissa sekä lisäksi täydentää erilaisen teknologiaratkaisujen kuten virtuaalitodellisuussovellusten avulla.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Lääketieteellisen tiedekunnan sekä Oppimisen ja koulutusteknologian yksikön (LET) kanssa.

Hankkeen sivut:

https://www.oulu.fi/terveystieteet/learnhybrid

Sari Pramila-Savukoski, hankkeen asiantuntija

Heli-Maria Kuivila, hankkeen päällikkö

Tiina Törmänen, asiantuntija LET-tiimistä

Kristina Mikkonen, hankkeen johtaja