2. Hybridiopetuksen kehittämisen ensiaskeleet terveystieteiden koulutuksessa

 Mitä on hybridiopetus ja miten sitä on integroitu opetukseen?

Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka osaavat hyödyntää tutkimustietoa työssään. Koulutuksen on vastattava tarpeeseen kehittää eri asiantuntijoiden osaamista laadukkaasti (World Health Organization, 2016). Euroopan unioni on määrittänyt, mitä eri tutkintojen tasoilla opiskelijan tulisi saavuttaa tietojen, taitojen, vastuun ja itsenäisen toiminnan osalta (The European Qualification Framework, European Union, 2017). Koulutuksella vastataan myös kovaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa koskevaan työntekijäpulaan, koska asiantuntijoita tarvitaan kehittämään ja ylläpitämään muuttuvaa palvelujärjestelmää.

Digitalisaatio ja teknologia ovat kehityksen kulmakiviä eri asiantuntijoiden koulutuksessa (Ministry of Education and Culture, 2017; World Health Organization, 2016), mutta digitalisaatio on tuonut haasteita sekä opiskelijoille että opettajille etenkin Covid 19- pandemian aikana. Koska opetus muuttui pääsääntöisesti etäopetukseksi, sosiaalisten kontaktien määrä väheni, eivätkä opiskelijat päässeet kunnolla tutustumaan toisiinsa kasvotusten. Tämä on vaikuttanut myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Opettajat tarvitsevat taitoa tukea opiskelijoita, mutta myös välineitä oman työn hallintaan.

Hybridiopetus tarkoittaa tässä yhteydessä opetusta, jossa on mukana samanaikaisesti sekä lähi- että etäopiskelijoita (Lakhal et al., 2021; Wang & Huang, 2018). Menetelmä tarjoaa joustavan mahdollisuuden osallistua opetukseen paikasta riippumatta, mutta mahdollistaa kokemusten jakamisen opetustilanteessa yhtäaikaisesti muiden kanssa. Opetus voi mahdollistaa myös opiskelijoiden tarpeen sosiaaliseen kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Menetelmä on osa laajaa opetusmenetelmien joukkoa, ja vaatii teknologisten ja etenkin pedagogisten uusien ratkaisujen käyttöönottoa sekä sen arvioimista, milloin menetelmä on soveltuva opetukseen. On tarpeen luoda tehokkaita menetelmiä opiskelijoiden oppimisen sekä hyvinvoinnin tukemiseksi samalla huomioiden opettajien kuormittumisen keventäminen. Myös ohjeita hybridiopetukseen tarvitaan ja niitä on päivitetty Oulun yliopiston henkilökunnan ohjeisiin. LearnHybrid- hanke on vahvasti mukana kehittämässä ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin.

Tekniikka mahdollistaa laadukkaan kuvan sekä äänentoiston.

Hybridikoulutusmallin ensiaskeleet

Tutkimus on osoittanut, että opettajien pedagogiset ratkaisut ja teknologiset järjestelyt tulee ottaa hyvin huomioon hybridiopetusta suunniteltaessa. LearnHybrid –hankkeessa hybridiopintojaksojen rakentamisessa on hyödynnetty aiempia tutkimuksia, joita on tehty Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikössä (artikkelijulkaisu tulossa) sekä muualla maailmassa. Myös terveystieteiden opiskelijoiden hyvinvointia etäopiskelun aikana on tutkittu Covid 19- pandemian aikana (artikkelijulkaisu tulossa). Tekniset ratkaisut ovat olennaisia opetuksen sujuvuuden kannalta, ja niiden kehittäminen yliopiston tasolla on edistynyt viime kuukausien aikana. Edistystä on tapahtunut varsinkin äänentoiston suhteen, joka onkin tutkimusten mukaan erityistä huomiota vaativa asia. Vaikka teknologia on olennainen osa nykypäivän koulutusta ja työelämää, terveystieteiden koulutuksen kontekstissa pääpaino on kuitenkin oppimisessa. Yhteisöllinen oppiminen on yksi tärkeimmistä opetuksessa käytetyistä menetelmistä. LearnHybrid -hankkeessa teknologia nähdään yhdessä oppimisen ja vuorovaikutuksen mahdollistajana silloin, kun opiskelijat eivät voi olla läsnä kasvotusten.  Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän jäsenten vuorovaikutus on keskeisessä asemassa, sillä oppijat rakentavat yhdessä tietoa, ymmärrystä ja merkityksiä opittavasta asiasta. Yhteisöllinen oppiminen vaatiikin onnistuakseen opiskelijan omaa oppimisen säätelyä, ryhmän säätelyä sekä koko opiskeluyhteisön oppimisen säätelyä. Myös sosioemotionaaliset tekijät kuten tunteiden ilmaisu ja motivaatio ovat merkityksellisiä yhteisöllisen oppimisen onnistumisessa (Isohätälä et al., 2020; Järvenoja & Järvelä, 2013). LearnHybrid –hanke  toteutetaan yhteistyössä Oppimisen ja Koulutusteknologian yksikön (LET; https://www.oulu.fi/koulutusteknologia/) kanssa. Hankkeessa hyödynnetään LET-yksikön asiantuntijuutta yhteisöllisen oppimisen, oppimisen säätelyn sekä teknologiatuetun oppimisen osalta.

Kuvan lähde: Oulun yliopiston kuvapankki

Hybridimallin rakentaminen on alkanut syyslukukauden alussa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen maisteriopiskelijoiden tutkimusmenetelmien opintojaksolla, jossa on noin 45 terveystieteiden opiskelijaa. Opiskelijat ovat ilmoittautuneet etukäteen lähipäiviin, jotta opetushenkilöstö on ollut tietoinen opiskelijoiden määrästä. Opintojaksolla opettavat vierailevat opettajat ja asiantuntijat ovat olleet sekä läsnä luokassa että etänä. Opetuksessa on aina ollut läsnä opintojakson vastaava lähiopettaja sekä etänä oleva virtuaalituutori, joiden työnjako opetuksessa on etukäteen sovittu. Chatia on käytetty aktiivisesti ja virtuaalituutori on ottanut  vastuun huomioida siellä esitetyt kysymykset. Osa opiskelijoista on kokenut lähiopetuksen merkitykselliseksi, ja ovatkin olleet tyytyväisiä lähiopetukseen, mutta opiskelijoiden sitouttaminen ja vuorovaikutus vaativat kehittämistä.  Luokkatilana on ollut iso auditorio, mikä on tuonut haasteita etäosallistujien äänenlaatuun. Nyt käytössä on ollut heiteltävä Catchbox- noppa, mutta äänentoiston osalta luokkatilaa kehitetään parhaillaan rakentamalla sinne hybridiopetusta tukeva äänentoistojärjestelmä kattomikrofoneineen. On mielenkiintoista päästä testaamaan tätä myöhemmin syksyllä!

Terveisin,

Hankkeen tiimi

 

Lähteet

European Union, 2017. Recommendation on a European Qualifications Framework for lifelong learning and establishing a European Qualifications Framework for lifelong learning. Official Journal of the European Union. Council recommendation (2017/C 189/03). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32017H0615(01).

Isohätälä, J., Näykki, P., & Järvelä, S. (2020). Convergences of Joint, Positive Interactions and Regulation in Collaborative Learning. Small Group Research, 51(2), 229–264. https://doi.org/10.1177/1046496419867760

Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Regulating emotions together for motivated collaboration. In M. Baker, J. Andriessen, & S. Järvelä (Eds.), Affective Learning Together. Social and emotional dimensions of collaborative learning (pp. 162–181). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203069684

Ministry of Education and Culture, 2017. Higher education and research for the 2030s. The map of Vision (in Finnish). https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. 

Lakhal, S., Mukamurera, J., Bédard, M., Heilporn, G., Chauret, M., 2021. Students and instructorsʼ perspective on blended synchronous learning in a Canadian graduate program. Journal of Computer Assisted Learning 37(5), 1-14. https://doi.org/10.1111/jcal.12578

Wang, Q., Huang, C., 2018. Pedagogical, social and technical designs of a blended synchronous learning environment. British Journal of Educational Technology 49(3), 451-462. https://doi.org/10.1111/bjet.12558

World Health Organization, 2016. Global strategy on human resources for health: Workforce 2030.  https://www.who.int/hrh/resources/global_strategy_workforce2030_14_print.pdf?ua=1

1.